Suurimmat hallituspuolueet SDP ja keskusta eivät suoraan paljastaneet Nato-korttejaan eduskunnan aloittaessa turvallisuuspoliittisen keskustelun ryhmäpuheenvuoroilla. Rivien välistä voi lukea, että kummankin kanta on myönteinen, kun valtiojohto antaa signaalin Nato-jäsenyyden hakemisesta.
SDP:n Antti Lindtman kertasi selontekoa, jossa sanotaan Venäjän pyrkivän rakentamaan etupiiriä ja olevan pyrkimyksissään valmis käyttämään myös sotilaallista voimaa. Selonteon mukaan reagoimatta jättäminen saattaisi johtaa liikkumatilamme kaventumiseen.
– Näin ollen meidän on päätettävä, tulisiko Suomen hakea ratkaisua sotilaallisesti liittoutumalla. On syytä käydä vaihtoehdot läpi avoimesti, huolellisesti ja viivyttelemättä, asiantuntijat tarkasti kuullen. Olennaisessa roolissa on valtiojohdon kanta, Lindtman sanoi.
– On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä, hän jatkoi.
Myös keskustan eduskuntaryhmä tukee valtiojohdon toimintaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
– Eduskuntaryhmä on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen, mikäli siihen yhdessä päädymme, ryhmänjohtaja Juha Pylväs sanoi.
Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.
Kokoomus haluaa ratkaisun kaiken muun edelle
Oppositiossa kokoomus on valmis etenemään suoraviivaisesti. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen esitti eduskunnan ei-välttämättömien asioiden käsittelyn keskeyttämistä muutaman viikon ajaksi, jotta kansanedustajilla on riittävästi aikaa Nato-kannan muodostamiseen ilman viivytyksiä.
– Nato-ratkaisu on asetettava kaiken muun eduskuntatyön edelle. Eduskunnan ei myöskään tule ennalta rajata Suomen Nato-jäsenyyden yksityiskohtia. Kaikista jäsenyyden elementeistä täytyy voida neuvotella. Kansallinen turvallisuus aina etusijalle asettaen, Häkkänen sanoi.
Myös perussuomalaisten mielestä Nato-jäsenyyden hakeminen näyttää perustellulta pikemminkin nopeasti kuin hidastellen. Ryhmänjohtaja Ville Tavio arvioi, että Suomen jääminen Naton ulkopuolelle olisi pitkällä aikavälillä riskialtista. Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden.
Tavio teki eroa Nato-jäsenyyden ja EU-jäsenyyden luonteen välillä.
– Brysselin byrokraattiarmeija taistelee pikemminkin jäsenmaiden itsenäisyyttä vastaan kuin jäsenmaiden itsenäisyyden puolesta. On hyvä pitää mielessä, että kun Nato-jäsenyys sitoisi meitä länteen ja turvaisi koskemattomuuttamme, se mahdollistaisi Brysselin byrokraattikoneen supistamisen, Tavio sanoi.
Uutista on täydennetty vihreiden kannalla kello 14.50.