Outi Neuvonen

Jussi Saramo hehkuttaa hallituksen kolmea suurta rakenteellista uudistusta sekä rohkeutta tehdä toisenlaista talouspolitiikkaa kuin aiemmissa talouskriiseissä tehtiin.

Pääsiäisen alla puhelimessa on sodasta ahdistunut mutta tulevaisuuteen katsova ryhmyri eli eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Vasemmistoliiton Jussi Saramo on tyytyväisenä katsonut, kun koko Eurooppa on herännyt vihreän siirtymän tarpeeseen. Fossiilivapaa yhteiskunta on nyt lähes kaikkien huulilla.

– Kuinka paljon vasemmisto ja vihreät ovat puhuneet vihreästä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista ja kuinka paljon meitä on sillä lyöty varsinkin salin äärioikealta laidalta. Perussuomalaiset ovat huutaneet viherhumppaa.

– Nyt kaikki ovat tulleet meidän linjoillemme. Jopa perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhuu vihreästä siirtymästä. Toki persut puhuvat vieläkin ristiin. Joka toinen kyselytunti he puhuvat heidän mielestään liian korkeista polttoaineiden hinnoista ja sitten he puhuvat, että pitää lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö.

”On tärkeää, että vasemmisto on ollut vallassa.”

Saramo kuvaa muutosta poliittisesti järisyttävämpänä juttuna. Painotetaan tässä välissä, että haastattelussa ei tarkoituksella käsitelty sotilasliitto Natoa, josta Saramo on puhunut aiemmin KU:lle.

– Venäjän hyökkäyksen jälkeen koko Eurooppa on herännyt vihreän siirtymän tarpeeseen. Siirtymä tapahtuu jos vain laitetaan hanat kiinni, mutta onko se oikeudenmukainen. Hinnan maksavat pienituloiset, joilla ei ole vaihtoehtoja.

ILMOITUS

– Meille oleellista on siirtymän oikeudenmukaisuus. Suomessa on paljon alueita, joilla yksityisauto on ainoa vaihtoehto. Sähköautot ovat kalliita.

Mutta esimerkiksi Uudellamaalla, jossa asuu lähes kaksi miljoonaa ihmistä, paukut pitäisi nyt laittaa julkiseen liikenteeseen.

– Siellä missä on joukkoja, ylivoimaisesti tehokkain liikennemuoto on raideliikenne, Saramo sanoo.

Vahva tilanne

Kun puhe kääntyy talouspolitiikkaan, kasvaa Saramon tyytyväisyys entisestään. Hän kuvaa Suomen taloudellista tilaa todella vahvaksi.

– Meillä velka-aste laski neljä prosenttiyksikköä viime vuonna. Julkinen sektori oli jo kääntynyt ylijäämäiseksi loppuvuonna.

– Ylijäämän yksi isoin osa on, että kuntatalous on paljon paremmassa kunnossa kuin se oli Juha Sipilän hallituksen aikana. Se on hyvä asia myös siksi, että valtio ei ole maksanut veloistaan korkoa, kun taas kunnat maksavat.

Ilman koronakriisin aikaista elvytystä kunnat olisivat joutuneet Saramon mukaan leikkaamaan palveluitaan.

– Meille se olisi ollut mahdoton ajatus.

Siinä missä Saramo kuvailee Suomen olevan todella vahvassa tilanteessa, on opposition puheiden perusteella koko maa vararikon partaalla. Kuntien vahvan tilanteen sanotaan johtuvan siitä, että valtio on antanut niille tukia. Ja samaan aikaan valtio on ottanut runsaasti velkaa.

Kuntien ja velan osalta tilanne on näin, Saramo sanoo.

– Siksi pitääkin katsoa kokonaisuutta.

Saramo kääntää katseen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiseen aikaan. Silloin hallitus päätti toimia toisin.

– Rikoimme kehykset, jota oikeisto ei finanssikriisin jälkeen tehnyt. Sen vuoksi Suomen talous kyykkäsi useamman vaalikauden, minkä vuoksi meille tuli menetetty vuosikymmen. Oikeisto tuhosi Suomen talouden pitkäksi aikaa. Talous päästettiin pitkään kitukasvuun.

Usein Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta perustellaan valtiovarainministeriön painelaskelmilla. Niihin perustuu myös kuva kestävyysvajeesta, jonka ytimessä on väestön ikääntyminen.

– Jos katsotaan, että mikään ei kehity, väestö vain ikääntyy, silloin painelaskelmat voisivat ehkä toteutua. On hyvä huomata, että painelaskelmat eivät ole koskaan toteutuneet, koska aina on tehty toimenpiteitä.

Toimenpiteistä Saramo nostaa esiin kolme isoa rakenneuudistusta, jotka hallitus on tehnyt. Näitä ovat oppivelvollisuuden laajentaminen, perhevapaauudistus sekä sote-uudistus. Kahden ensimmäisen kohdalla Saramo sanoo olevansa vakuuttunut onnistumisesta, mutta soten kohdalla töitä riittää vielä paljon tehtäväksi.

Ja suuri käänne on tapahtunut myös talouspolitiikassa.

– On tärkeää, että vasemmisto on ollut vallassa. Kerrankin on tehty vastasyklistä talouspolitiikkaa. On vältetty lamat ja massatyöttömyydet.

Venäjän hyökkäyksestä alkanut sota Ukrainassa saattaa vielä tuoda eteen vaikean taloudellisen tilanteen.

– Jos kaasu- ja öljyhanat laitetaan kiinni, kuten toivon, silloin Saksan ja muiden Keski-Euroopan maiden talous voi kyykätä. Se vaikuttaa silloin myös Suomeen. Tästä voi tulla vielä todella vaikea taloudellinen tilanne ennen vaaleja, Saramo sanoo.

Entäs jatko

Saramo nousi viime elokuussa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, kun aiempi ryhmyri Paavo Arhinmäki jätti eduskunnan ja siirtyi Helsingin apulaispormestariksi. Saramo on myös vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja. Puolue valitsee uuden johdon kesäkuussa Porin puoluekokouksessa. Onko Saramo valmis jatkamaan varapuheenjohtajana?

– Itselläni on tänä keväänä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vienyt lähes kaiken huomion. Tämä on osoittanut, että tällainen kaksoisrooli puolueen ja eduskuntaryhmän johdossa on aika raskas kantaa.

– Sekä puolueen, oman itseni jaksamisen että perheen kannalta on minusta oikein, että en ole kisaamassa ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta.