Lehtikuva/Roni Rekomaa

Laajempi lakko alkaa ensi viikon keskiviikkona, jos ratkaisua ei synny. Se kohdistuisi vain erikoissairaanhoitoon.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ei vie sittenkään potilasturvallisuuslakia eli ”hoitajien pakkotyölakia” hallituksen käsittelyyn huomenna keskiviikkona. Syynä on se, että hoitajaliitot Tehy ja SuPer siirsivät lakkonsa toisen vaiheen alkamisen ensi viikkoon.

Lindén kertoi asiasta aamulla Twitterissä.

Tehyn ja SuPerin ensimmäinen lakko kuudessa sairaanhoitopiirissä päättyy perjantaiaamuna, joten Lindénin mukaan laille ei ole tarvetta, koska potilasturvallisuus ei vaarannu pääsiäisen aikana.

Tehy ja SuPer siirsivät 13 sairaanhoitopiirissä alkavan lakon ensi viikon keskiviikkoon antaakseen sovittelulautakunnalle lisäaikaa ratkaisun löytämiseen. Jos sitä ei löydy, toinen hoitajalakko alkaa keskiviikkona 20.4. kello 6 ja päättyy keskiviikkona 4.5 kello 6. Lakon piirissä olisi noin 35 000 hoitajaa.

Vasemmistoliitto on vastustanut lain säätämistä.

ILMOITUS

Lisäaikaa työnantajien valmistautumiselle

Lakon rajoja on myös tarkistettu siten, että se kohdistuu vain erikoissairaanhoitoon. Ulkopuolelle jäävät vanhuspalvelut ja perusterveydenhuolto. Esimerkiksi vanhuspalveluissa lain säätelemä henkilöstömitoitus alittuu säännönmukaisesti ja vaarantaa potilasturvallisuuden normaaliaikanakin.

– Jatkuva hoitajapula ja laissa määritellyn mitoituksen alitus aiheuttaa koko ajan vanhuksille erittäin merkittävää haittaa ja vaaratilanteita. Mikäli lakon vuoksi toimintaa siitä edelleen supistettaisiin, tilanne olisi heidän kannaltaan kohtuuton, sanoi SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Liittojen mukaan työnantajat olivat valmistautumattomia ensimmäisen lakon alkaessa. Uuden lakon siirtäminen antaa lisäaikaa varautua ja suunnitella tarvittavia muita kuin suojelutyöhön liittyviä toimenpiteitä laajemman työtaistelun varalle.

Hoitajajärjestöjen mukaan niiden keskeinen tavoite on löytää ratkaisu hoitajapulaan. Tehy ja SuPer ovat esittäneet sote-alan pelastusohjelmaa, jolla sote-henkilöstön palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.