Kouluttautumisesta eliniäksi on siirryttävä elinikäisiin opiskelumahdollisuuksiin koko väestölle, kansanedustaja Anna Kontula määritteli koulutuspolitiikassa tarvittavan suunnan. Kontula puhui tiistaina eduskunnassa koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa. Hän painotti koulutuspolitiikassa siirtymää uuteen ympäristöön, jossa koulutuksen menestystekijä on nopea muuntautumiskyky.
– Sanon tämän nyt suoraan: koulutuksen tehtävänä on tuottaa kukoistavia kansalaisia, jotka kykenevät rakentamaan hyvää elämää itselleen ja muille. Tämä on laajempi asia kuin työmarkkinoiden tarpeiden tyydyttäminen, johon koulutuspolitiikka valitettavan usein keskustelussa typistetään.
Kontulan mukaan uusi, myrskyisä maailmanaika tarkoittaa vakaan, pitkälle ennustettavan yhteiskuntapolitiikan päättymistä.
Kouluttautumisesta eliniäksi on siirryttävä elinikäisiin opiskelumahdollisuuksiin koko väestölle.
– On jatkettava siirtymää kapeista ammattitutkinnoista yleisempiin taitoihin. On mahdollistettava ennakkoluulottomasti eri aloja yhdistelevät opiskelukokonaisuudet ja korostettava yleissivistyksen merkitystä.
Koulutuksen eriarvoisuus on lisääntynyt. Selonteon mukaan tämä on keskeinen taustatekijä myös heikentyneille oppimistuloksille.
– Kun koulutus ja kouluttautuminen eriytyvät muun kuin kykyjen ja kiinnostuksen mukaan, tarkoittaa se yksilön kohdalla tyytymistä vähempään, kuin mitä olisi voinut olla. Kansakunnan kohdalla se tarkoittaa lahjakkuusresurssin vajaakäyttöä, Kontula sanoi.
Koulutuspoliittisessa keskustelussa on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota sukupuolten tasa-arvoon, ja Kontulan mukaan on kiistatonta, että koulutusjärjestelmämme kärsii useissa kohdin sukupuolittuneista rakenteista ja asiaan on ilman muuta suhtauduttava vakavasti.
– Samalla on kuitenkin muistettava, että myös monet muut yhteiskunnalliset jaot näkyvät lasten ja aikuisten mahdollisuuksissa oppia. Koulutuspoliittisessa selonteossa näistä keskeisimpinä mainitaan sosioekonominen status, maahanmuuttajatausta, äidinkieli, vanhempien koulutustaso, asuinpaikka sekä vammaisuus.
”Sivistys on itseisarvo”
Selonteon käsitelleen sivistysvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo iloitsi siitä, että mietinnössä painotetaan sivistyksen itseisarvoa.
– Vasemmistolaisessa liikkeessä sivistys on aina ollut itseisarvo ja keino kasvaa ihmisenä täyteen mittaan. Sivistys itseisarvona antaa myös lapsille ja nuorille aikaa kasvaa ja oppia.
Sivistysvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että erityviin oppimistuloksiin ei puututa vain koulutuspolitiikan keinoin.
Honkasalon mukaan koulutuspolitiikassa on entistä vahvemmin ymmärrettävä, että elämä ei mahdu hallinnonalojen lokeroihin.
– Esimerkiksi kaavoituksella on suuri merkitys siinä, miten erilaiset väestöryhmät kohtaavat toisensa arjessa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Ilman yhdessä kasvamista ei myöskään kasva ymmärrystä siitä, että emme lähde kaikki samalta viivalta.
Tavoite koulutustason nostosta ei onnistu, ellei koulu ole jokaiselle turvallinen paikka. Honkasalon mukaan monella koulupudokkaalla on taustallaan vuosia kestänyttä koulukiusaamista ja väkivaltaa. Traumaattiset koulumuistot voivat estää vielä aikuisenakin koulunpenkille palaamisen, mikä on haaste myös elinikäiselle oppimiselle.
– On kuitenkin alleviivattava meidän aikuisten vastuuta tässä. Kukaan lapsi ei kiusaa ilman siihen ohjaavia malleja. Tässä ajassa on painotettava sitä, että Ukrainan tilanne ei oikeuta minkäänlaiseen vihapuheeseen venäläistaustaisia kohtaan.