– Talvisodan päättymisen vuosipäivää vietettiin sunnuntaina. Mekin taistelimme itsenäisyydestämme ja nyt samassa tilanteessa on Ukraina, pääministeri Sanna Marin (sd.) vertasi, kun eduskunnassa käytiin tiistaina lyhyt turvallisuuspoliittinen keskustelu Venäjän hyökkäyksen johdosta.
Hän sanoi presidentti Vladimir Putinin olevan avainasemassa.
– Eri maiden johtajat tasavallan presidentti Sauli Niinistöä myöten ovat pyrkineet saamaan hänet päättämään sodan. Venäjän puheilla, tulivatpa ne miltä tasolta tahansa, ei ole tähän asti ollut tekemistä aitojen rauhanpyrkimysten kanssa.
Meidän tulee olla valmiita tarjoamaan turvaa venäläisille, jotka joutuvat pakenemaan maansa julmaa hallintoa.
Marin kertoi EU:n johtajien viime viikon lopun Versaillesin kokouksesta, että sotarikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen ja pakotteita Venäjää vastaan voimistetaan lisää nopealla aikataululla.
Eduskunta saa pääministerin mukaan huhtikuussa selonteon, jonka tärkein osa tulee koskettamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen tärkein viitekehys on hänen mukaansa EU, ”joka toimii tässä tilanteessa ennennäkemättömällä päättäväisyydellä”.
Marinin käsitys Venäjän tulevaisuudesta oli ankea. Euroopan kylmän sodan jälkeinen turvallisuusjärjestys on murtunut ja Venäjä tulee todennäköisesti toimimaan nyt nähdyllä tavalla hyvin pitkään.
– Tässä uudessa ympäristössä myös Suomen tulee arvioida keinoja turvallisuuden vahvistamiseksi. Oikea paikka tästä keskustelemiseksi on eduskunta.
Marin arvioi, että vaikka Ukrainaan saataisiin rauha ja pakotteita voitaisiin purkaa, niin sodan taloudelliset vaikutukset Venäjälle ovat erittäin pitkät.
– Luottamus Venäjään on mennyt, se on syytä todeta varsin suoraan. Luottamus Venäjään on mennyt sen myötä, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja tuon luottamuksen palauttaminen on erittäin, erittäin pitkä tie kaikille yksityisille toimijoille, jotka vievät toimintojaan pois Venäjältä. Tämä ei missään nimessä tule olemaan Venäjälle helppo tie, vaikka pakotteita lähdettäisiin jossakin vaiheessa keventämään.
Nato-hakemus toisi vastatoimia
Venäjän vastatoimista Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyyshakemuksesta Marin lainasi presidentti Sauli Niinistöä, joka on sanonut, että vastassa olisi varmasti monenlaista ilkeyttä.
– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö me voisi tehdä omia ratkaisuja oman turvallisuutemme näkökulmasta.
Natoon liittymisen aikataulun arvioimista Marin piti mahdottomana. Suomen oma arvio tehdään hänen mukaansa kevään aikana.
– Johtopäätöksiin en tietenkään mene, mutta uskoisin, että eduskunnallakin on halua käydä tätä keskustelua nopeasti vaikkakin huolella.
Turvapaikanhakijoita Venäjältä?
Keskustelussa vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed piti Venäjän hyökkäystä yksiselitteisesti tuomittavana, mutta peräsi johdonmukaisuutta ulkopolitiikkaan.
– Amnestyn tuoreen raportin mukaan Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia kohtaan. Miksi Suomi ei tuomitse Israelin toimia kuten Venäjän ja miksi Suomi ostaa yhä aseita Israelilta tukien tämän väkivaltaista toimintaa?
Veronika Honkasalo (vas.) nosti esiin Venäjän tv:ssä sotaa vastaan protestoineen Marina Ovsjannikovan ja piti tapausta osoituksena siitä, kuinka rohkeita ihmisiä Venäjällä on.
– Meidän tulee olla valmiita tarjoamaan turvaa venäläisille, jotka joutuvat pakenemaan maansa julmaa hallintoa. Nyt ihmisoikeus- ja kansalaisaktivistit ovat erityisessä vaarassa joutua poliisin ja viranomaisten pahoinpitelemiksi. Arvoisa hallitus, miten Suomi on varautunut tarjoamaan turvaa näille ihmisille?
Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Venäjältä saattaa tulla tuhansia turvapaikanhakijoita. Hänellä oli kädessään sodan tuomitseva kirje, jonka on allekirjoittanut yli 4 000 entistä Moskovan valtionyliopiston opiskelijaa.