Antti Yrjönen

Ihmisen aiheuttamat uhat ympäristössämme ovat monokulttuurin ja ilmaston lämpenemisen edistämä sukupuuttoaalto, biodiversiteettituho, elämän monimuotoisuuden näivettyminen ja sitä kautta ihmiskunnan kärsimys. Vastaukset ongelmiin ovat ulottuvillamme, kirjoittaa KU:n sunnuntaivieras Lotta Laaksonen.

Edellisen kolumnini lopetin lupaukseen kertoa ratkaisu siihen, miten saadaan ihminen muuttamaan ympäristötuhoja aiheuttava egoistinen kulttuurinsa.

Tässä välissä on maailma muuttunut hyvin paljon. Lähellämme on syttynyt sota, joka luo merkittävää uhkaa. Kuitenkin voimme nähdä Euroopan on yhdistyneen nyt tavalla, jota emme osanneet odottaa, konfliktin kautta. Suuria muutoksia on tapahtunut.

Sodan lopputulemaa en ennusta, mutta koko sydämestäni toivon, että sopimus rauhasta kirjoitetaan mahdollisimman pian, lopputulos ei uhkaa demokratian asemaa maailmassa ja mahdollisimman harva kärsii läheisten menetyksiä tai suuria fyysisiä tuskia.

Toivon, tämän olevan se viimeinen konflikti, joka saa ihmisen suurvaltojen johtajia myöten vihdoin ymmärtämään: sodassa ei ole voittajia. Hyökkääminen modernissa maailmassa, jossa kulttuurit ovat sekoittuneet ja rajanaapuri on monelle sisko, veli tai serkku, on kansainvälisesti tuomittava teko.

Sota, kuten koronakin, on kuitenkin näyttänyt, että läntinen maailma on valmis jyrkkiin suunnanmuutoksiin tarvittaessa. Baltian maat ovat kääntäneet lentokoneiden virrat pohjoiseen, aiemmin Yhdysvaltain presidentti pysäytti yhdellä lauseella valtameren ylittävät lennot. IPCC-raporttiin nojaten meidän tulee lopettaa EU-alueella turhat lyhyet lennot, joille juna on monin verroin ekologisempi vaihtoehto.

ILMOITUS

Flight Radar 24:stä voi seurata päivittäisen lentoliikenteen mielettömyyttä. Akuuttiin kehittyvään energiakriisiin yksi tarjotuista pikaisista helpotuksista olisikin lyhyiden lentojen kieltäminen. Tuo energian tuhlaus on siirrettävissä lämmöksi tai muuten yleishyödyllisempään käyttöön. Tällä hetkellä lentoliikennettä tuetaan erilaisin keinoin ja ylläpidetään matkailukulutushysteriaa Keski-Euroopassa – kohtuus riittää ja lentoliikenteen hinnat kohdilleen.

Uusia kerroksia

Mutta kuinka luodaan uusia kerroksia kulttuuriin? Ihmisen täytyy haluta muutosta, jotta se tapahtuisi luonnostaan. Pitää tulla jotain niin paljon mielenkiintoisempaa tilalle, että vanha unohtuu. Sen, mikä tulee tilalle, tulee olla kaikkien ulottuvilla, sen täytyy luoda toimeentulon mahdollisuus, antaa tekijälle palkka.

Ihmisen aiheuttamat uhat ympäristössämme ovat monokulttuurin ja ilmaston lämpenemisen edistämä sukupuuttoaalto, biodiversiteettituho, elämän monimuotoisuuden näivettyminen ja sitä kautta ihmiskunnan kärsimys. Vastaukset ongelmiin ovat ulottuvillamme – energian kulutuksen vähentäminen, tavaran kulutuksen vähentäminen, agrometsätalous ja jatkuva metsänkasvatus.

Meidän täytyy priorisoida luonnon elvyttämiseen. Ekosysteemit ovat riippuvaisia lukuisista eri eliöistä ja yksittäisten lajien katoaminen aiheuttaa kumuloituessaan dominoefektin.

Elämäntapa, joka kiertyy puhtaamman ja terveemmän tulevaisuuden ympärille trendaa tiettyjen väestöryhmien keskuudessa. Jotta ekologisuus avautuisi kaikille, elämäntavan tulee pystyä kilpailemaan formuloiden kiehtovuuden kanssa, kauneudessa ilotulitteiden houkutuksen ja voimassa avaruusrakettien rinnalla. Itselleni valinta on helppo– raikas ilma ja ympäri vuoden kaunis Saaristomeri tarjoavat suurempia elämyksiä, kuin mitkään edellä mainituista.

Mutta mikä on tie siihen, että kaikissa yhteiskuntaluokissa olisi varaa valita ekologinen, kestävä tulevaisuus ja nauttia siitä? Kulutustottumusten ohjailu, tuotannon siirtäminen luomuun, kansanterveyden kohottaminen tarjoamalla liikunta mahdollisuuksia, ekologisten alojen tukeminen verotuksellisesti – esimerkiksi tällaiset toimenpiteet ovat yhteiskunnallisesti mahdollisia. Korjaustoiminta, käsityö ja lähituotanto pitää saada kannattamaan. Paikallisen työn tukeminen niin, ettei kiinalaista kannata ostaa.

Tärkeää on myös yhteiskunnan pohjan tukeminen – asunnottomuuden, päihdeongelmien, lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen hoitaminen. Todellinen hyvinvointi on hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Meidän tulee yhteisesti panostaa niiden elämänlaadun nostamiseen, joilla on vaikeinta. Köyhyyden kukistaminen riisuu painetta hoitoaloilta ja saattaa väestön mielekkään työnteon ääreen.

Tällä hetkellä kapitalismi on rakentunut tuotteiden ostamisen ympärille, markkinatalouden mainoskanavat houkuttelevat meitä kuluttamaan asioita, joita emme tarvitse. Markkinoinnin merkitystä ei pidä aliarvioida. Vilkkuvat valot saavat katseet ja mielet kääntymään.

Trendien luominen netissä tapahtuu usein sankaritarinoiden kautta. Näiden tarinoiden takana on aitoja ihmisiä, rauhanomaisena esimerkkinä Greta Thunberg. Tarvitsemme rohkeita henkilöitä kaikista eri yhteiskuntaluokista, jotka ovat valmiita asettamaan itsensä esiin, kertomaan omalle kulttuuriryhmälleen puhtaan luonnon tärkeydestä henkilökohtaisella tasolla.

Avain luonnonsuojelutrendiin on luonnon ihmeiden kokeminen omassa elämässä ja sitä kautta halu suojella se, mitä meillä vielä on jäljellä. Epäekologisten toimijoiden propagandaan tulee puuttua. Rauha ja toimeentulo ovat avainasemassa, yhteiskunnallista motivointia tarvitaan. Maankäytön muutokset tulee minimoida ja työskennellä siltä pohjalta joka on nyt rakennettu – metsät metsinä, pellot peltoina, kaikki mitä kannattaa suojella on suojeltava ja käyttää ainoastaan talousmetsää – siitäkin tulisi jatkuvalla metsänkasvatuksella jalostaa luonnon monimuotoisuutta tukevaa.

Agrometsätalous tuo puut myös pelloille. Se lisää monimuotoisuutta, parantaa pörriäisten ja lintujen oloja valtavasti ja tulisi olla tulevaisuuden viljelytrendi, johon suuremmat kokonaissadot samoilta pinta-aloilta houkuttaisivat.

Tärkeää on pitää huoli itsestä, ympäristöstä, läheisistä ja niistä, joilla ei ole voimia huolehtia itsestään.