Torstaina julkaistujen lukujen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski reilut kahdeksan prosenttia vuonna 2021. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun jo ensimmäisenä koronavuonna 2020 ja viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli alhaisin koko 2000-luvulla.
– On syytä selvittää tarkkaan, mikä muutosta selittää ja onko taustalla myös koronan aiheuttamaa hoitovelkaa ja tunnistamatta jääneitä terveysongelmia, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) totesi sosiaalisessa mediassa asiasta torstaina.
Hän kuitenkin toteaa, että uusien työkyvyttömyyseläkkeiden vähenevä trendi on saatava pysyväksi.
Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen.
Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin.
– Työhyvinvointia ja työkykyä on vahvistettava pitkäjänteisesti. Erityisesti mielenterveyden edistämiseen ja koronan aiheuttaman hoitovelan purkamiseen on edelleen panostettava, Sarkkinen kirjoittaa.
– Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäminen on myös tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Myönteisen työllisyyskehityksen jatkuminen edellyttää, että ihmisten työkyvystä huolehditaan ennaltaehkäisevästi.
Kriteerit kiristyneet?
Facebook- keskustelussa Sarkkiselle tuli useita kommentteja, joissa todettiin, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse vakavista sairauksista huolimatta. Muiden muassa vasemmistoliiton oululainen aluevaltuutettu, entinen kansanedustaja Anne Huotari arvioi, että eläkkeelle pääsyn kriteerejä on kiristetty. Hän on seurannut asiaa vuosia.
Sarkkinen vastaa toteamalla, että hallitus on kehittänyt myös kuntoutusta ja vakuutuslääkäritoiminta.
– Jokaisesta tulee pitää huolta ja jokaista tukea elämään täysiarvoista elämää. Hallitus on vahvistanut niin sosiaaliturvaa kuin palveluitakin, Sarkkinen sanoo.
– Työtä työkyvyn edistämisen, kuntoutuksen kehittämisen, vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen sekä sosiaaliturvan ja palveluiden vahvistamiseksi tulee edelleen jatkaa pitkäjänteisesti.
Vähentynyt kolmanneksella
Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Laskua edeltävään vuoteen oli 1 600 henkilöä eli reilut 8 prosenttia. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 prosenttia) olivat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (32 prosenttia). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski samassa suhteessa molemmissa sairauspääryhmissä. Yleisimmistä sairauspääryhmistä vain kasvaimet nousi edellisvuoteen verrattuna.
Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna lasku oli tasaista. Vain yli 60-vuotiaiden määrä pysyi ennallaan.
– Aika näyttää jääkö positiivinen kehitys pysyväksi vai onko kyse hoitovelasta, joka purkautuu koronan jälkeen. Yli 60-vuotiaiden kehitystä selittää vanhuuseläkeiän nousu, mikä mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen entistä iäkkäämpänä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän kuin miehiä eli 54 prosenttia.
Naisten yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet, miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Yleisin yksittäinen diagnoosi uusien työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla oli masennus. Vuonna 2021 masennuksen takia siirtyneitä oli 9 henkilöä vuoden jokaiselle päivälle.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2021 lopussa ennakkotietojen mukaan 125 000 henkilöä, noin 5 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vielä reilut 200 000. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen.