Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomen talouteen monin tavoin, arvioi työelämäprofessori Vesa Vihriälä blogissaan .
Venäjän eristäminen merkitsee Suomelle taloudellisia menetyksiä ja ulkomaisten sijoittajien silmissä aggressiivisen suurvallan naapurilla on kilpailijoihin verrattuna maariski. Finnair ja Helsinki-Vantaan lentokenttä menettävät asemansa porttina Aasiaan. Maanpuolustuksen määrärahoja todennäköisesti korotetaan ja Venäjän fossiilista energiaa korvataan ainakin aluksi kalliimmilla vaihtoehdoilla.
Tämä kaikki, ja lisäksi ainakin Ukrainan pakolaisista huolehtiminen, tuo lisää paineita julkisen talouden kestokyvylle. Vihriälän mukaan puhutaan ennemminkin sadoista kuin kymmenistä miljoonista euroista. Tämän takia verotusta ei voida ainakaan keventää vaan pikemminkin verotuksen tason on noustava, hän kirjoittaa.
Uuden tilanteen vuoksi hallituksen on jokseenkin mahdotonta pysyä vain vuosi sitten laajennetussa menokehyksessä kuluvan ja ensi vuoden osalta.
Hallitus kokoontuu kehysriiheen ensi kuussa. Vuosi sitten menokehys päätettiin rikkoa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) uhkasi jo viime vuoden puolella keskustan lähtevän hallituksesta, jos kehyksessä ei tällä kertaa pysytä. Sen jälkeen ja paljon ennen Ukrainan sotaa uusia menopaineita on kasattu satojen miljoonien eurojen edestä.
Uuden tilanteen vuoksi hallituksen on jokseenkin mahdotonta pysyä vain vuosi sitten laajennetussa menokehyksessä kuluvan ja ensi vuoden osalta, Vihriälä kirjoittaa.
”On hyvin vaikea löytää nopeasti isoja uusia säästökohteita, jotka kokonaan voisivat kompensoida syntyvät lisämenot, kun ns. jakamatonta varausta on vähän.”
”Menokehyksen rikkominen toistamiseen on ikävää julkistalouden vastuullisen hoidon uskottavuuden kannalta. Koska kuitenkin kyse on yllättävistä ja osin tilapäisistä menojen lisäyksistä, kehyksen ylitys ei ole ylitsepääsemätön asia”, hän toteaa.
Vihriälän mukaan uskottavuuden kannalta olisi kuitenkin eduksi, että pysyviksi arvioidut menojen lisäykset katettaisiin ainakin pääosin tinkimällä muista menoista ja kiristämällä verotusta jo vuonna 2023.
Taloussanomien haastattelemat SAK:n ja Suomen Yrittäjien ekonomistit eivät usko, että pakotteiden vaikutukset Suomeen ovat dramaattiset. Viime vuoden tammi–lokakuussa Suomen kokonaisvienti oli noin 70 miljardia euroa, josta Venäjän osuus oli 3,4 miljardia. Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa oli 2 200 yritystä, jotka veivät tavaraa Venäjälle.
– Me emme saa tästä aikaan taantumaa tai lamaa, koska Venäjän kaupan rooli on niin pieni, sanoo Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.