Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvasi torstaina 3.3.2022 presidentinkanslian julkaisemassa lausunnossa Suomen turvallisuusympäristön olevan nopeassa ja rajussa muutoksessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on ollut selvää, että Suomessa tullaan arvioimaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoja täysin uudessa valossa. Rajanaapurimme on autoritäärisesti johdettu diktatuuri, minkä seurauksena sotilaallinen uhka myös Suomea kohtaan on mahdollinen. Tämä skenaario on pidettävä mielessä, kun muodostamme uudelleen kantojamme sotilasliittoon kuulumisesta.
Maanantaina 28.2.2022 Suomi ilmoitti lähettävänsä aseita Ukrainaan. Tämä historiallinen ja suoraselkäinen päätös lähettää aseita sotaa käyvään maahan oli merkki siitä, että Suomi ei sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan huolimatta ole puolueeton toimija. Tällä päätöksellä Suomi liittyi monien niiden muiden länsimaiden joukkoon, jotka ovat joko lähettäneet sotavarusteita tai lahjoittaneet rahaa Ukrainan tueksi. Moni Venäjän hyökkäystä seurannut on kuitenkin huomannut, että lujasta taistelutahdosta huolimatta Ukraina on jäänyt sotimaan vihollista vastaan yksin.
Kun me Suomessa nyt varaudumme siihen, että joudumme puolustamaan maatamme mielivaltaista suurvallan johtajaa vastaan, meidän on kysyttävä itseltämme, haluammeko mekin jäädä vastaavassa tilanteessa yksin. Pitäisikö Suomen siis liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä?
Suomi on jo tähän asti osallistunut useisiin sotaharjoituksiin USA:n ja muiden Nato-maiden kanssa. Suomen sotakalusto on myös laajalti Nato-yhteensopivaa. Suomi on siis tiivistänyt yhteistyötään Naton kanssa jo siinä määrin, että jäsenyys toisi uutena asiana lähinnä viidennen artiklan turvatakuut, jotka ehkäisisivät tehokkaasti Venäjän hyökkäystä. Ukrainan kriisi on myös osoittanut, etteivät eurooppalaiset maat ole sivustakatsojia, vaan pystyvät tarvittaessa reagoimaan nopeasti ja yhtenäisesti. Lisäksi Saksa on ilmoittanut huomattavista lisäpanostuksista puolustukseensa.
Kuten tasavallan presidentti totesi, nyt on pidettävä pää kylmänä ja harkittava rauhassa. Natoon tulee pitää ovi auki ja tarvittaessa siitä tulee rohkeasti käydä sisään. Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut niin rajusti, että Nato alkaa ongelmistaan huolimatta vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Nato poistaisi myös viimeisetkin syyt ylläpitää nykymuotoista ihmisoikeuksia rikkovaa asevelvollisuusjärjestelmää. Nato mahdollistaisi järjestelmän kehittämisen tasa-arvoa ja vapaaehtoisuutta kunnioittavaan suuntaan. Moni Nato-maa on luopunut yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtynyt aseistakieltäytyjien oikeuksia kunnioittavaan valikoivaan asevelvollisuuteen pitäen maanpuolustuksen kuitenkin koko kansan yhteisenä asiana.
Politiikassa on kyettävä asettamaan aiemmat kantansa kriittiseen tarkasteluun sekä muokkaamaan mielipiteitään. Vasemmistonuorten rivijäseninä ja vasemmistovaikuttajina näemme, että Natoon liittymisen tulee olla todellinen vaihtoehto tarkasteltaessa vaihtoehtoja Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Aatu Korhonen
Joona Niittumäki
Aapo Reima
Nuutti Ruotsalainen