Kela-korvausjärjestelmää koskevien päätösten aika on järjestön mukaan vasta sitten kun nähdään miten sote-palveluiden järjestäminen hyvinvointialueilla järjestyy.
Eläkeläisliittojen etujärjestö pitää erittäin epäoikeudenmukaisena hallituksen päätöstä, jolla energian hinnannousu hyvitetään suoraan vain palkansaajille työmatkavähennyksen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi sekä yleisemmin ottamalla huomioon energianhinnasta johtuvat kohonneet asumisen kulut toimeentulotuessa.
EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta muistuttaa, että hallituksen päätöksen jälkeen puhjennut Ukrainan kriisi ja sen tuomat pakotteet ja vastapakotteet tulevat entisestään korottamaan energian ja polttonesteiden hintoja. Tämän vuoksi EETU vaatiikin hallitusta kehysriihessään miettimään tilannetta uudelleen ja osoittamaan hintojen nousun takia suoria tukimuotoja myös eläkeläisille.
Nyt on olemassa todellinen uhka, että pienituloisilta loppuu mahdollisuudet yksityisten palveluiden käyttöön kokonaan.
Järjestö perustelee kantaansa muun muassa sillä, että energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, josta suhteellisesti suurin osa menee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Lisäksi monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa, varsinkin kun joukkoliikenteen palvelut ovat heikenneet vuosi vuodelta.
40 prosentin leikkauksesta Kela-korvauksiin luovuttava
Hallitus on leikkaamassa Kela-korvauksista noin 40 prosenttia ensi vuonna. STM valmistelee parhaillaan 64 miljoonan euron leikkausta yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvauksiin. Asiaan liittyvän lakiluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesällä. Valtio käytti yksityisen sairaanhoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksiin 90 miljoonaa euroa vuonna 2020. Korvauksen tukemana tehtiin maassamme 3,3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä.
– Kelan ilmoittaman arvion mukaan osa Kela-korvauksista kutistuisi lakimuutoksen seurauksena nollaan. Tämä olisi käsittämätön päätös tilanteessa, jossa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa pitää päästä nyt purkamaan tehokkaasti ja ihmiset tarvitsemansa hoidon piiriin, jatkaa puheenjohtaja Simo Paassilta.
Edellisen kerran Kela-korvauksia leikattiin tuntuvasti vuonna 2016. Yksityisten palveluiden käyttö väheni tuolloin eniten pienituloisilla. Hekin joutuvat joskus käyttämään yksityisiä palveluita, koska terveyskeskukseen ei aina pääse niin nopeasti kuin tarvitsisi. Nyt on olemassa todellinen uhka, että pienituloisilta loppuu mahdollisuudet yksityisten palveluiden käyttöön kokonaan, järjestö toteaa tiedotteessaan.
Odotettava hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen
-Hallituksen tavoite parantaa julkisia palveluja ja niihin pääsyä on Paassillan mukaan mitä kannatettavin.
Mutta hän muistuttaa parlamentaarisen työryhmän linjauksesta marraskuun 2021 lopussa, jonka mukaan yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin.
– EETU vetoaakin nyt sen puolesta, että hallitus kunnioittaa työryhmän linjausta ja asian tarkastelu ja mahdolliset päätökset tehdään vasta sitten kun tiedetään, että miten sote-palveluiden järjestäminen hyvinvointialueilla onnistutaan järjestämään, päättää Simo Paassilta.