Lehtikuva/Mikko Stig

1970-luvulla ajateltiin, että peruskoulun perustamisen jälkeen seuraisi keskiasteen koulutuksen yhtenäistäminen. Näin ei tapahtunut.

1980-luvulla keskiasteen koulutusuudistuksen tavoitteena oli yhtenäistää ammatillisen koulutuksen rakenne, siirtyä koko ikäluokan koulutukseen, parantaa jatko-opintomahdollisuuksia sekä nykyaikaistaa tutkinnot.

1990-luvulla ammattitutkintolaki toi aikuisille näyttötutkintojärjestelmän.

2000-luvulla perustutkintojen tavoiteajaksi asetettiin kolme vuotta. Tutkinnon suorittaneet saivat yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

2018 käynnistetyssä reformissa uudistettiin lakia, rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita.

ILMOITUS

Jatkuvien uudistusten tuloksena ammatillisesta koulutuksesta on muodostunut erittäin monimutkainen järjestelmä. Opetusta on vähennetty, ja osaamisen hankkiminen on siirretty pääosin opiskelijan vastuulle.

Monen opiskelijan osaaminen jää niin heikoksi, että yritykset epäröivät ottaa opiskelijoita työssäoppimaan tai palkata tutkinnon suorittaneita. Monista ammattikouluista on tullut liikelaitoksia, jotka tuottavat tutkintoja eivätkä osaamista.

Seuraavassa uudistuksessa keskiöön tulisi nostaa oppijat ja opettajat, sillä kysymys on koulutuksen järjestämisestä niin, että opettajat saavat opettaa ja opiskelijat opiskella ja oppia.

Jukka Söderdahl
Pori