Eduskunnassa kaikki puolueet tuomitsivat tiistaina Venäjän toimet. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti myöhään maanantai-iltana maan tunnustavan Itä-Ukrainan niin kutsutut kansantasavallat. Sen jälkeen Putin määräsi maan joukkoja siirtymään Luhanskin ja Donetskin alueille.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi, ettei toimia voi puolustella mitenkään. Saramo painotti, että Suomi on – ja sen pitää olla – EU:n jäsenmaana mukana tukemassa pakotteita Venäjää vastaan. Venäjä ei voi päästä ilman seuraamuksia toimistaan, kuului Saramon viesti.
– EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön pitää reagoida. Vaikka pakotteet eivät itsessään ratkaise, ne ovat parempia kuin sotilaalliset toimenpiteet, Saramo tiivisti eduskunnassa KU:lle.
”Kriisin ratkaisu olisi jo ollut mahdollista, jos Venäjän johto sitä haluaisi.”
Suomen asema ei Saramon mukaan sinänsä ole muuttunut. Hän huomautti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi omassa tiedotustilaisuudessaan, ettei Suomeen tällä hetkellä kohdistu mitään uhkaa.
– On vastuullista toimia niin, ettei kohdistu jatkossakaan, Saramo sanoi ja toivoi kaikilta malttia.
Saramo nosti esiin, että eduskunnassa on hyväksytty yksimielisesti Suomen turvallisuuspoliittinen linja, joka ottaa huomioon erilaiset kehityskulut.
– Esimerkiksi Nato-jäsenyyden hakeminen ja jännitteiden lisääminen omilla rajoillamme ei lisäisi kenenkään turvallisuutta. Onneksi nyt kriisin keskellä jopa Natoa pitkään kannattaneen Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo myönsi (Paasikivi-seurassa), ettei jäsenyyden hakemisen aika voi olla nyt.
– Niin kauan kuin Ukrainan sodan laajenemista voidaan estää, on tehtävä kaikki rauhan eteen. Suomen tulee toimia erityisesti Euroopan unionin ja Etyjin puitteissa poliittisen dialogin ja myönteisen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi, Saramo linjasi.
Pitkä kriisi edessä
Vuosina 2000–2007 ulkoministerinä toiminut Erkki Tuomioja (sd.) vastaa kyllä ja ei kysymykseen, yllättikö Venäjän päätös.
– Minusta on koko ajan ollut selvää, että tämäkin mahdollisuus on olemassa, Tuomioja kommentoi KU:lle.
Hän toteaa, että Venäjän duuma tuskin olisi tehnyt vetoomusta Putinille alueiden tunnustamisesta ilman presidentin hyväksyntää. Tuomiojan mukaan toimi oli näköpiirissä.
– Olisin tietysti toivonut, ettei sitä olisi otettu käyttöön.
Kovin nopeaan kriisin päättymiseen Tuomioja ei usko.
– Luulen, että tästä tulee valitettavasti aika pitkä. Totta kai kaikkia diplomatian keinoja on käytettävä. Jos on olemassa neuvotteluvalmiutta, neuvotteluita pitää käydä. Mutta neuvotteluissa ei voi tinkiä Ukrainan suvereniteetista.
Tuomioja painottaa kaikkien maiden oikeutta valita oma tiensä.
– Pitää torjua kaikki ajattelu jostain etupiiriajattelusta. Kriisin ratkaisu olisi jo ollut mahdollista, jos Venäjän johto sitä haluaisi, hän toteaa.
– Mutta jos ja kun Venäjän johdon pakkomielle on Ukrainan tuhoaminen tai se, että Ukrainalla ei ole oikeutta itsenäisyyteen, siitä ei silloin synny yhtään mitään.
Tämä johtaa Tuomiojan mukaan pitkään kriisiin. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaikkien yhteyksien katkeamista.
– Meillä on samaan aikaan eksistentiaalisina uhkina paitsi joukkotuho- ja ydinaseet myös ilmastonmuutos ja luontokato. Kaikki nämä edellyttävät sitä, että kaikki maailman maat, vaikka emme pitäisikään niiden järjestelmistä, ovat mukana siinä työssä.
Venäjä valmistautunut
Haastatteluhetkellä ei vielä ollut selvillä, millaisia pakotteita EU aikoo asettaa Venäjälle. Tuomiojan mukaan pakotteiden hyväksyminen ei tule tuottamaan Suomelle mitään vaikeuksia.
– Toki ne eivät vaikuta Venäjään välittömästi yhtään mitään. Venäjä on varautunut niihin, ja sillä on sellaiset varannot, että se on lyhyellä aikavälillä aika resilientti pakotteille, Tuomioja huomauttaa.
Venäjä on paisuttanut valuuttavarantojaan, minkä lisäksi maan budjetti on ylijäämäinen. Krimin niemimaan valtauksen jälkeen Venäjä on entisestään lisännyt ponnisteluja omavaraisuudessa – osin pakon sanelemana, koska maa on sen jälkeen ollut pakotteiden kohteena.
Vaikka pakotteet eivät iske Venäjään heti, on niillä Tuomiojan mukaan suuri merkitys.
– Pidemmällä aikavälillä nämä ovat Venäjän kehitykselle erittäin negatiivisia ja tuhoisia. Kun venäläiset viime kädessä haluavat parempaa elämää ja hyvinvointia, tällaisella politiikalla sellaista ei ainakaan synny.
Sen Tuomioja tunnustaa, että myös Eurooppa tulee kärsimään pakotteista. Esimerkiksi Saksa ilmoitti tiistaina keskeyttävänsä Nord Stream II -kaasuputken käyttöönoton.
– Jos ja kun pakotteet ulottuvat energiasektoriin ja Venäjältä tulevat kaasu- ja öljykuljetukset vähenevät tai loppuvat, aiheutuu siitä ongelmia Euroopallekin. Mutta pitemmällä aikavälillä se tuottaa ongelmia myös Venäjälle.
– Mutta vielä pitemmällä aikavälillä on tietysti hyvä asia, että öljyn ja kaasun käyttö loppuu, koska sen täytyy loppua, jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen.
Nato-keskustelu kiihtynyt
Venäjän toimien seurauksena suomalainen Nato-keskustelu on jälleen kiihtynyt. Etenkin sosiaalisen median alustoilla on liikkunut paljon vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi hakea sotilasliiton jäseneksi. Eduskuntapuolueista vihreät ovat näkyvimmin muuttaneet linjaansa Nato-myönteiseksi.
Tuomioja pitää keskustelun kiihtymistä ymmärrettävänä. Hän julkaisi itse vähän aikaa sitten pamfletin ”Suomi ja Nato – Miksi Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Naton jäseneksi ja miksi sitä mahdollisuutta ei kannata nyt käyttää.”
– On selvää, että monelle tulee selkäydinreaktiona, että nyt pitäisi näin [hakea Naton jäseneksi] toimia. Mutta ei Suomea mikään uhkaa, Tuomioja toteaa.
Hän huomauttaa, että Suomi pitää huolta omasta puolustuksesta merkittävillä panostuksilla.
– Aina huomautan, että oleellisin osa siitä ei ole 64 hävittäjää, vaan 280 000 sotilaan koulutettu reservi. Suuremmillakaan Euroopan mailla ei ole sellaista enää olemassa.
– Pidetään huoli, että kenelläkään ei ole aihetta epäillä, että Suomen aluetta käytettäisiin sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin. Kuten olemme linjanneet selonteoissa, tämä linja on sinänsä kestävä.
Muuallakin muutosta
Tuomioja neuvotteli etenkin ulkoministerivuosinaan monta kertaa Venäjän hallinnon edustajien kanssa. Nykyhallinnosta Tuomioja sanoo tuntevansa lähinnä Sergei Lavrovin, joka on toiminut Venäjän ulkoministerinä vuodesta 2004.
– Lavrov on aina ollut erittäin taitava ja asiansa osaava. Ihmettelen sitä, että hänkin siellä vain istuu ja nyökkäilee. Luulisi, että hänen järkensä riittäisi kertomaan sen, että tämä on tuhoisaa Venäjälle.
Venäjä ei ole ainoa maa, jonka johdon kuva on muuttunut, Tuomioja sanoo. Hän sanoo muistavansa hyvin ensimmäiset tapaamisensa Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Erdoğan toimi ensin Turkin pääministerinä 2003–2014 ja on sen jälkeen ollut maan presidenttinä.
– Hän oli hyvin EU-myönteinen ja puhutteli hyvin fiksulla tavalla EU-johtajia. Tänä päivänä hän on ihan toinen persoona. Vähän Putinissakin on samanlaista, että jokin on niksahtanut.
Venäjä vahvistanut Ukrainaa
Putin latasi maanantai-illan puheessaan liudan näkemyksiä, joiden mukaan Ukraina on bolševikkien luomus.
– Ne ovat totaalisen epähistoriallisia, kuuluu Tuomiojan vastaus.
Joka tapauksessa ukrainalaiset äänestivät selvällä enemmistöllä itsenäisyyden puolesta vuonna 1991. Tuomiojan mukaan tuki itsenäisyydelle on vain vahvistunut – ja Venäjällä on oma osansa siinä.
– Ukraina on toki sisäisesti vahvistunut ja yhtenäistynyt, ei vähiten Venäjän paineen ansiosta. Se on ollut heidän kannaltaan kontraproduktiivista, koska se on luonut ja vahvistanut ihan aitoa itsenäisyystahtoa Ukrainassa – myös venäjänkielisessä väestössä.