Tilastokeskuksen mukaan työllisyyden kasvu jatkui myös tammikuussa. Työllisiä oli 88 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendiluku oli tammikuussa 73,5 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,0 prosenttia.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi omikronin tuoneen työmarkkinoille vain tilapäistä hidastumista. Työllisyyskehitys jatkuu historiallisesti ajatellen hyvänä.
– Oleellista on silti se, että työllisyysaste pysyi historiallisesti ajatellen erittäin korkealla tasolla. Ennen koronakriisin alkua työllisyysasteen trendi oli korkeimmillaan 72,7 prosenttia.
Omikron näkyi lomautusten nousuna, mutta Appelgvist uskoo niiden keston jäävän lyhyeksi.
Työvoiman kysyntä jatkui vahvana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin tammikuussa 125 100. Kaikkiaan avoinna oli 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten.
Pitkäaikaistyöttömyys polkee paikallaan. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 000. Lukema on pysynyt käytännössä täysin muuttumattomana jo pari kuukautta. Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 40 000 hengellä.
– Pitkäaikaistyöttömyyden etanamaisen hidas aleneminen kertoo karua kieltä työmarkkinoiden vakavista kohtaanto-ongelmista. Talouskasvun jatkumisen kannalta on kriittistä, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat saadaan kohtaamaan, toteaa Appelqvist.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa sekä kuntakokeiluissa oli tammikuun lopussa kaikkiaan 274 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 59 000 pienempi kuin edellisen vuoden tammikuussa.