Lauri Hannus

Luonnonsuojeluliiton kyselyn perusteella erityisesti kunnille suunnattua koulutusta ja viestintää on tehty toistaiseksi liian vähän ja sitä pitäisi lisätä.

Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän kyselyn mukaan kunnat pitävät haitallisten vieraslajien torjuntaa ja leviämistä ennaltaehkäisevää työtä tärkeänä, mutta vain harvassa kunnassa siihen on riittävästi resursseja. Kunnat toivovat myös lisää ohjeistusta ja koulutusta vieraslajitilanteen hallintaan. Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Suomen luonnonsuojeluliitto toteutti Luontokunnat-verkoston ja Kuntaliiton tuella kyselyn kunnille haitallisten vieraslajien hallinnasta. Kysely tuotettiin osana EU:n rahoittamaa Viekas LIFE -hanketta. Kysely lähetettiin Kuntaliiton kautta Suomen kuntiin ja kyselyyn saatiin vastauksia 64 kunnasta. Kyselyllä kartoitettiin kuntien vieraslajien levinneisyystilannetta, kartoitusta ja torjuntakäytäntöjä, vieraslajien hallintasuunnitelmia ja resurssointia sekä vieraslajiyhteistyötä ja vieraslajiviestintää. Lisäksi kyselyllä tiedusteltiin kuntien ohjeistus- ja koulutustarpeita.

Kiinnostusta on

Suurimmassa osassa kyselyyn osallistuneista kunnista vieraslajit koetaan ongelmaksi, mutta ainoastaan 25 prosenttia kokee, että vieraslajityöhön on kunnassa osoitettu riittävästi resursseja. Lähes jokainen kunta tekee ainakin yhden haitallisen vieraslajin torjuntaa ja valtaosa kerää lajien hallinnan kannalta tärkeää havaintotietoa. Silti vain harvassa kunnassa vieraslajityötä tehdään tavoitteellisesti ja toimintaa ohjaavan strategian tai suunnitelman avulla. Kuntien tekemä vieraslajityö painottuu jo levinneiden vieraslajien torjuntaan uusien leviämisten ennaltaehkäisyn sijaan.

– Vastausten perusteella kunnissa on kuitenkin aito kiinnostus kehittää toimintatapojaan ja parantaa alueensa vieraslajitilannetta, toteaa Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Tietoa kaivataan lisää

Kehittämisen varaa olisi muun muassa kuntien tekemässä viestinnässä, alueellisessa yhteistyössä ja vieraslajihavaintotietojen käsittelyssä, sillä melkein kolmasosa kunnista ei tallenna vieraslajihavaintoja mihinkään. Monet kunnat olisivat kuitenkin halukkaita tekemään esimerkiksi enemmän asukkaille kohdennettua vieraslajiviestintää, mutta siihen ei koeta olevan riittävästi resursseja.

ILMOITUS

Taloudellisten lisäresurssien lisäksi kunnilla on merkittävä tarve vieraslajeihin liittyvälle tiedolle.

– Kyselyn perusteella erityisesti kunnille suunnattua koulutusta ja viestintää on tehty toistaiseksi liian vähän ja sitä pitäisi lisätä, toteaa Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta.

Kunnat kaipaavat uutta tietoa useista eri teemoista – niin vieraslajien kartoituksesta ja torjunnasta kuin esimerkiksi vieraslajijätteen käsittelystä, vieraslajityön rahoituksesta ja vieraslajiviestinnästä kunnan asukkaille.