Aluevaalit auttoivat vasemmistoa pitkälle eduskuntavaalien ehdokasasettelun valmistelussa. Cai Melakoski käy laajassa artikkelissa läpi kaikkien alueiden tulokset.

Kuntavaaleihin verrattuna vasemmistoliiton ääniosuus kasvoi kolmea lukuun ottamatta kaikissa vaalipiireissä, eniten Pirkanmaalla (+2,2 prosenttiyksikköä) ja Varsinais-Suomessa (+2,0). Eduskuntavaaleihin verrattuna ääniosuus laski useammassa vaalipiirissä kuin nousi. Tästä huolimatta vasemmistoliiton kokonaiskannatus nousi eduskuntavaaleja korkeammalle. Eniten kannatus nousi Pirkanmaalla, peräti 2,6 prosenttiyksikköä.

Vaalitulos osoittaa, että sosiaali- ja terveyskysymyksissä kansalaiset luottavat vasemmistoliittolaisiin. Tulos osoittaa myös, että osallistuminen hallitukseen saa kannattajien tuen. Eurooppalaisittain vasemmistopuolueen vaalivoitto hallitusasemassa on harvinaista herkkua.

Vaalien uutisoinnista jäi helposti sellainen mielikuva, että kokoomus ja kokoomuslainen oppositiopolitiikka olisi saanut äänestäjien suurimman tuen. Näinhän ei kuitenkaan käynyt. Kokoomuslaista oppositiopolitiikkaa tuki reilu viidesosa äänestäjistä. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vihdoin toteuttanut Marinin hallituksen jäsenpuolueet saivat liki 60 prosenttia äänistä.

Vasemmistoliiton vaalityö tuotti hyvän tuloksen myös siksi, että ehdokasasettelu onnistui useimmilla hyvinvointialueilla. Aluevaalit auttoivat vasemmistoa pitkälle eduskuntavaalien ehdokasasettelun valmistelussa. Eduskuntavaaleissa on tärkeä löytää sellaisia ehdokkaita, jotka kotikuntansa lisäksi nauttivat suurta luottamusta vaalipiirin muissa kunnissa. Aluevaaleissa näitä ehdokkaita eduskuntavaaliehdokkaiksi löytyi jo monta.

Mitä aluevaalien tulos kertoo ensi vuoden eduskuntavaalien tuloksesta? Ei mitään, kyseessä on aivan eri vaalit. Aluevaalit on pidetty ja eduskuntavaalit vasta edessä. Sen sijaan aluevaalien tulos kertoo, että vasemmistoliiton kannatus on kasvamassa. Jos tämä suunta pitää, voi vasemmisto kasvattaa kannatustaan yhdeksään tai kymmeneen prosenttiin.

Miksi vasemmistoliiton pitäisi tyytyä kahdeksan tai yhdeksän prosentin kannatukseen? Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 9,9 prosentin kannatuksella 19 kansanedustajaa. Miksei vasemmistoliitto ensi vuonna voisi saada 10 prosentin ääniosuutta, kun kannatus on kasvamassa? Kymmenen prosentin kannatuksella vasemmistoliitto saisi noin neljä lisäpaikkaa.

Aluevaalivoitto alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta

Vasemmistoliittolaisten innostusta aluevaalivoitosta on hillitty muun muassa huomauttamalla, että vasemmiston voitto tuli alhaisen äänestysprosentin ansiosta. Eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on korkeampi ja vasemmistoliiton vaalivoitto sulaa.

Tämä on erikoinen näkemys. Vasemmistoliittohan voitti vaalit, vaikka äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Korkea äänestysprosentti on vasemmistoliitolle suosiollinen. Perustelua ajatukselle, että korkea äänestysprosentti olisi epäedullinen vasemmistoliitolle haetaan esimerkiksi Vaasan vaalipiirin hyvinvointialueiden tuloksista. Vasemmistoliitto ei menestynyt hyvin, ja siellä olivat korkeimmat äänestysprosentit.

Esimerkissä verrataan vääriä asioita. Vaasan vaalipiirissä äänestysprosentti on aina reilusti korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, täysin vasemmistoliiton menestyksestä riippumatta. Kuntavaaleissa vuosina 1992–2021 Vaasan vaalipiirin äänestysprosentti on ollut keskimäärin kuusi prosenttia muuta maata korkeampi. Aluevaaleissa vaalipiirin kolmen alueen yhteenlaskettu äänestysprosentti oli 4,4 prosenttia muuta maata korkeampi.

Pirkanmaalla äänestysprosentti on ollut keskimäärin 1,1 prosenttia muuta maata korkeampi, aluevaaleissa 1,9 prosenttia korkeampi. Vaasan vaalipiirissä äänestysprosentti ja vasemmistoliiton kannatus laskivat, Pirkanmaalla sekä äänestysprosentti että kannatus kasvoivat suhteessa muuhun maahan.

Kun verrataan vasemmistoliiton kannatuksen ja äänestysprosentin muutoksia vasemmistoliiton historian ajalta nähdään, että useimmissa tapauksissa laskeva äänestysaktiivisuus ja vasemmiston kannatuksen lasku ovat samanaikaisia. Äänestysprosentti on kasvanut, kun vasemmistoliiton kannatus on kasvanut lukuun ottamatta vuoden 1995 eduskuntavaaleja, jolloin vasemmisto voitti, vaikka äänestysaktiivisuus laski. Lasku oli kuitenkin hyvin vähäinen ja äänestysprosentti pysyi hyvin korkeana.

Vasemmistoliiton sijoitus nousi monessa vaalipiirissä

Puolueiden kisailu kannatusosuuksista on nollasummapeliä. Minkä osa puolueista voittaa, sen muut häviävät. Nousu puolueiden keskinäisissä sijoituksissa on myös hyvä puolueen kannatuksen suunnan mittari.

Vasemmistoliitto ohitti eduskunta- ja aluevaalien vertailussa ääniosuudella laskien vihreät neljässä sekä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kahdessa vaalipiirissä, keskustan yhdessä. Keskusta, liike nyt, kokoomus ja sosiaalidemokraatit ohittivat vasemmiston kukin yhdessä vaalipiirissä. Vasemmiston sijoitus parani viidessä vaalipiirissä ja laski vain yhdessä. Oulun vaalipiirissä ero perussuomalaisiin kaventui 11 ääneen.

Varsinais-Suomen vaalipiirissä vasemmistoliitto ohitti perussuomalaiset, mutta sija ei muuttunut, koska keskusta meni vasemmiston ohi. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä kristillisdemokraatit jäi vasemmiston taakse, mutta liike nyt ajoi ohitse, joten sijoitus pysyi samana. Vain Uudenmaan ja Keski-Suomen vaalipiireissä vasemmistoliiton sijoitus suhteessa muihin puolueisiin pysyi muuttumattomana.

Onko kolmas paikka mahdollinen Uudenmaan vaalipiirissä?

Ylivoimaisesti suurimmassa vaalipiirissä, Uudellamaalla on yli 800 000 äänioikeutettua. Kun vasemmiston kannatus muualla ruuhka-Suomessa, Helsingissä, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla ylittää 10 prosentin rajan, on vaikea ymmärtää, että Uusimaa on vasemmistoliiton kolmanneksi heikointa aluetta. Vain Vaasan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä puolueen kannatus on vähäisempää. Vaalipiirissä on 36 kansanedustajaa, joista vasemmistolla on vain kaksi.

Uudenmaan vasemmistoaktiivit ovat kuitenkin tehneet erinomaista vaalityötä. Viime eduskuntavaaleissa kannatus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä. Kannatus riitti toiseen kansanedustajan paikkaan. Kannatusosuus oli myös kesän kuntavaaleissa 4,8 prosenttia.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella vasemmisto saa 62 prosenttia äänistään Porvoossa, 736 ääntä. Suurin ääniosuus on Askolassa, 4,3 prosenttia äänistä. Vasemmiston aluevaltuustopaikka meni Porvooseen, varavaltuutetut ovat Porvoosta ja Sipoosta.

Vasemmiston toinen aluevaltuustopaikka oli hyvin lähellä. Vasemmiston ensimmäinen varavaltuutettu oli 26 äänen päässä varsinaisen aluevaltuutetun paikasta.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Hyvinkää on vasemmiston vahvin alue 1 508 äänellä ja 9,2 prosentin kannatuksella. Neljästä aluevaltuutetusta kolme on Hyvinkäältä ja yksi Järvenpäästä, varavaltuutetuista kaksi Järvenpäästä, yksi Tuusulasta ja yksi Mäntsälästä.

Viidenteen paikkaan olisi tarvittu 811 lisä-ääntä, toiseksi viimeisenä valittu valtuutettu oli vasemmiston ehdokas.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella suurin äänimäärä, 4 339, tulee vasemmistolle Espoosta. Suurimman ääniosuuden vasemmisto saavutti Karkkilassa, 27,3 prosenttia. Vasemmiston valtuustoryhmästä kaksi valtuutettua ja yksi varavaltuutettu valittiin Espoosta. Lohjalaisia ryhmässä on yksi valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Karkkilasta valittiin yksi valtuutettu ja Hangosta yksi varavaltuutettu.

Viidennestä paikasta jäi uupumaan 1 859 ääntä. Toiseksi viimeisenä valittu oli vasemmiston listalta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vasemmiston kannatus oli 12,0 prosenttia Keravalla ja 7,8 prosenttia Vantaalla. Vantaan vasemmisto oli äänimäärältään suurempi 5 553 äänellään. Keravalla vasemmisto sai 1 672 ääntä. Hyvinvointialueen kuudesta paikasta Vantaan vasemmisto sai viisi ja Keravan vasemmisto yhden, varavaltuutetun paikat jaettiin tasan. 987 lisä-ääntä olisi tuonut seitsemännen paikan aluevaltuustoon.

Aluevaaleissa Uudenmaan vasemmisto kasvatti kannatustaan vielä 0,8 prosenttiyksikköä. Kolmannen kansanedustajapaikan saaminen voi vaikuttaa kaukaiselta haaveelta, mutta ei sitä ole. Vuonna 2019 kolmeen kansanedustajaan tarvittiin seitsemän prosenttia äänistä. Vasemmistoliitto olisi tarvinnut 11 825 lisä-ääntä kolmanteen paikkaan. Tuo äänimäärä on huikean suuri pienimmissä vaalipiireissä, mutta Uudellamaalla suhteellisen pieni. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai yli 40 tuhatta ääntä ja 9,1 prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä.

Uudenmaan vaalipiirin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen molemmat kansanedustajat Pia Lohikoski ja Jussi Saramo olivat ehdokkaina vauhdittamassa vaalityötä. Uudenmaan muilla hyvinvointialueilla vasemmisto joutui tulemaan toimeen ilman kansanedustajien vetoapua, mutta näytti samalla, että vasemmisto saa vaalipiiristä eduskuntavaaleihin suuren joukon valovoimaisia ehdokkaita.

Varsinais-Suomi nousi vasemmistoliiton toiseksi vahvemmaksi alueeksi

Vasemmistoliiton piirijärjestöjen keskinäisessä kilpailussa kannatukseltaan vahvimpina piirinä ovat olleet Lappi ja Oulu. Varsinais-Suomi on hivuttautunut Pirkanmaan ja Satakunnan ohi kolmanneksi. Aluevaaleissa Varsinais-Suomi nousi Oulun ohi hopeasijalle. Vasemmistoliitto sai kymmenellä aluevaltuutetullaan enemmän valtuustopaikkoja Varsinais-Suomessa kuin millään muulla hyvinvointialueella.

Turussa vasemmiston äänimäärä oli hyvinvointialueen korkein, 14 303 ääntä. Yli 10 prosentin ääniosuuksiin vasemmisto ylsi Varsinais-Suomessa Oripäässä (22,3 prosenttia), Turussa (17,6), Loimaalla (13,9), Paraisilla (13,8), Raisiossa (12,8) ja Kemiönsaarella (10,2).

Varsinais-Suomen vasemmiston 10 aluevaltuustopaikkaa jakautuivat seuraavasti: Turku sai kuusi paikkaa ja viisi varapaikkaa, Parainen kaksi paikkaa, Raisio paikan ja varapaikan. Loimaalta valittiin yksi aluevaltuutettu. Vasemmisto sai varavaltuutetun paikan myös Kaarinassa, Naantalissa, Salossa ja Uudessakaupungissa.

Molemmat hyvinvointialueen vasemmistolaiset kansanedustajat Li Andersson ja Johannes Yrttiaho osallistuivat aluevaaleihin. Menestys ei kuitenkaan johtunut vain kansanedustajista, sillä heidän lisäkseen peräti viisi ehdokasta sai yli 600 ääntä.

Yhdestoista paikka aluevaltuustossa jäi 1 346 äänen päähän.

Viime eduskuntavaaleissa kolmeen kansanedustajan paikkaan tarvittiin liki 40 000 ääntä. Vasemmistoliitolla on tuohon vielä matkaa. Mutta toisaalta – kun Varsinais-Suomen vasemmisto lisäsi äänimääräänsä 8 480 äänellä vuoden 2019 vaaleissa verrattuna vuoden 2015 vaaleihin, niin olisiko se nyt suuri ihme, jos äänimäärä nousisi vajaalla 4 000 äänellä seuraavissa vaaleissa? Äänimäärän nostamisesta on tullut Varsinais-Suomen vasemmistolle tapa; äänimäärä nousi jo kahdella tuhannella vuonna 2015.

Vasemmiston juuret ovat syvällä Satakunnassa

Ennen vaaleja keskusteltiin paljon siitä, pitäisikö kansanedustajien osallistua aluevaaleihin vai jättää ne väliin. Kumpaakin näkemystä perusteltiin hyvin. Vasemmistoliiton kansanedustajista kahdeksan osallistui vaaleihin, viisi jätti vaalit väliin. Helsingin kolme vasemmistokansanedustajaa eivät voineet osallistua vaaliin.

Satakunnan hyvinvointialueella vasemmisto kävi aluevaalejaan ilman kansanedustaja Jari Myllykoskea ehdokaslistalla. Vasemmistoliitto kärsi tappion verrattuna viime eduskunta- ja kuntavaaleja, mutta sai silti tyydyttävän tuloksen, kuusi valtuustopaikkaa Satakunnan 69 valtuustopaikasta. Moni vasemmistoehdokas sai lisää kokemusta, verkostoja ja itseluottamusta eduskuntavaalityöhön.

Satakunnan äänistä yli puolet, 4 432, vasemmisto sai Porista. Yli kymmenen prosentin kannatukseen vasemmisto ylsi Harjavallassa (16 prosenttia), Nakkilassa (14,9) ja Porissa (13,7).

Porin vasemmisto sai aluevaltuustossa neljä valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Jäljelle jäävät kaksi aluevaltuutetun paikkaa saivat Eura ja Harjavalta. Rauman vasemmisto sai varavaltuutetun paikoista kaksi ja Nakkilan vasemmisto yhden.

Vasemmistoliitolle jäi ensimmäinen putoajan paikka. Seitsemäs valtuustopaikka jäi 34 äänen päähän.

Suomen vaalilainsäädännössä ei ole äänikynnystä. Useimmissa Euroopan maissa puolue tarvitsee esimerkiksi kolme tai viisi prosenttia äänistä, jotta saa edustajia parlamenttiin. Suomessa on sen sijaan piilevä äänikynnys, joka on erittäin korkea.

Kahdeksan kansanedustajan Satakunnassa oli puolueen viime eduskuntavaaleissa saatava 8,4 prosenttia äänistä saadakseen parlamentaarikon. Vasemmistoliitto tarvitsisi liki seitsemän prosenttiyksikön vaalivoiton toiseen paikkaan.

Vasemmistoliitolla oli Satakunnassa kolmen vaalikauden aikana kaksi paikkaa. Mutta vuonna 1991 Satakunnasta valittiin 12, vuonna 1995 valittiin 11 ja vuonna 1999 valittiin kymmenen kansanedustajaa.

Hämeen vaalipiirissä vasemmistoliiton kannatuksella on suuri hajonta

Vasemmistoliiton kannatus eroaa suuresti Hämeen vaalipiirin kahdella hyvinvointialueella.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vasemmiston kannatusosuus ylitti aluevaaleissa 10 prosentin rajan. Vaalipiirin ainoa kansanedustaja, Kanta-Hämeen Aino-Kaisa Pekonen osallistui vaaleihin. Vasemmiston kannatus Kanta-Hämeessä on suurinta Riihimäellä, jossa vasemmisto sai 2 270 ääntä ja 21,6 prosentin ääniosuuden. Yli 10 prosentin kannatus vasemmistolla on lisäksi Jokioisissa, jossa ääniosuus oli 16,8 prosenttia.

Vasemmiston Kanta-Hämeen kuudesta aluevaltuustopaikasta Riihimäki sai kolme, Hämeenlinna kaksi ja Hattula yhden, yhden varapaikan saivat Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Jokioinen, Riihimäki ja Tammela.

Seitsemänteen aluevaltuustopaikkaan jäi matkaa 624 ääntä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vasemmistoliitolla ei ole viiden prosenttiyksikön ylittävää kannatusta kuin kahdella paikkakunnalla. Vasemmistoliiton Lahdesta saamat 2 638 ääntä ovat 72 prosenttia vasemmistoliiton koko äänimäärästä Päijät-Hämeessä. Lahti sai vasemmiston kaikki kolme aluevaltuustopaikkaa ja kaksi varapaikkaa. Kolmas varapaikka meni Heinolaan.

Neljänteen paikkaan olisi tarvittu 607 lisä-ääntä.

Vasemmistoliiton kansanedustajan paikka Hämeen vaalipiirissä on vakaalla pohjalla. Toinen paikka ei kuitenkaan ole näköpiirissä lähiaikoina.

Pirkanmaan vasemmisto sai vaalivoiton ja uskon toiseen paikkaan

Pirkanmaan vasemmisto on odottanut vuoden 2011 eduskuntavaaleissa menettämänsä toisen kansanedustajan paikan saamista takaisin jo kaksissa vaaleissa, mutta joutunut pettymään. Aluevaaleissa vasemmisto eteni niin paljon, että itseluottamus kasvoi kohisten.

Suomen suurimmalla hyvinvointialueella vasemmistoliiton kannatus ylitti nyt reilusti 10 prosentin maagisen rajan. Vasemmistoliiton kannatus on Pirkanmaalla ollut tällä tasolla viimeksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliiton menestystä edesauttoi kansanedustaja Anna Kontulan ehdokkuus.

Yli puolet äänistä – 12 794 – vasemmisto sai Tampereella, jossa myös ääniosuus oli komea 12,6 prosenttia. Nokialla vasemmisto sai komean vaalivoiton myötä 18,5 prosenttia äänistä, Orivedeltä vielä komeamman vaalivoiton myötä 14,0 prosenttia ja Kihniöstä kaikkein komeimman vaalivoiton myötä 13 prosenttia äänistä. Sastamalassa siirryttiin aivan uudelle tasolle: äänimäärä (1 060) ylitti ensimmäistä kertaa tuhannen rajan ja ääniosuus (10,4 prosenttia) ensimmäistä kertaa 10 prosentin rajan. Myös Valkeakosken vasemmisto oli 10,9 prosentin ääniosuudellaan kymmenen prosentin kerhossa.

Pirkanmaan yhdeksän aluevaltuutetun paikat jakautuivat seuraavasti (kunnan nimen perässä olevat luvut tarkoittavat valtuutettujen ja varavaltuutettujen paikkoja): Hämeenkyrö 0+1, Lempäälä 0+1, Nokia 2+2, Orivesi 0+1, Sastamala 1+0, Tampere 5+4, Valkeakoski 1.

Vasemmistoliitto sai Pirkanmaalla viimeisen läpimenijän paikan, kymmenes paikka jäi 2 507 äänen päähän.

Viime eduskuntavaaleissa vain 1 569 ääntä ja 0,5 prosentin ääniosuus erotti vasemmiston toisesta paikasta. Tuo ero mennee varmasti umpeen.

Kansan Uutisten vaaliarviossa uskottiin, että Pirkanmaan ongelmana on se, että Anna Kontulan jälkeen listalla ei ole ollut toista ääniharavaa. Kansan Uutiset on ylen harvoin näin väärässä. Viime eduskunta-, kunta- ja aluevaalit osoittavat, että vasemmistolla on Pirkanmaalla kymmenen ääniharavaa, jotka kilpailevat vakavasti kansanedustajan paikasta. Emmekä tiedä, kuinka monta tulevaa ääniharavaa listalle vielä vuoden sisällä löytyy.

Kaakkois-Suomen vasemmisto kolkuttaa eduskunnan ovia

Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistettiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Kymen vaalipiirissä vasemmisto sai kansanedustajan viimeksi vuoden 2007 vaaleissa. Etelä-Savon vaalipiirissä vasemmistolla ei ole ollut kansanedustajaa.

Kymenlaakson hyvinvointialueella vasemmistoliitolla on vaalipiirin suurin kannatus. Kiitos tästä kuuluu Kotkalle, jossa aluevaalien äänimäärä oli 2 041 ja ääniosuus 10,6 prosenttia. Aluevaltuustoon Kotkan vasemmisto sai kaksi paikkaa ja yhden varapaikan, Kouvolan vasemmisto yhden paikan ja kaksi varapaikkaa.

Kolmas paikka jäi 447 äänen päähän.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella vasemmistoliiton suurin kannatus on Lappeenrannassa, 880 ääntä ja 3,3 prosentin ääniosuus. Ainoa paikka meni Lappeenrantaan, varavaltuutettujen paikat Lappeenrantaan ja Imatralle.

Toiseen paikkaan olisi tarvittu 333 lisä-ääntä.

Etelä-Savon hyvinvointialueella vasemmistoliiton äänimäärä on suurin Savonlinnassa, 692 ääntä ja kannatusosuus suurin Pieksämäellä, 5,3 prosenttia. Vasemmistoliiton kannatuksen katsotaan olevan suurinta suurimmissa kaupungeissa, mutta näin ei ole ainakaan Etelä-Savossa. Suomen 17. suurimmassa kaupungissa, yli 52 000 asukkaan Mikkelissä, vasemmistoliittoa äänesti aluevaaleissa 181 kansalaista eli 0,9 prosenttia.

Vasemmiston ainoa aluevaltuutettu löytyy Savonlinnasta, varavaltuutetut Savonlinnasta ja Pieksämäeltä.

Toiseen paikkaan jäi 317 paikan ero.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä vasemmistoliitto ei ollut kaukana kansanedustajan paikan vaatimasta ääniosuudesta viime eduskuntavaaleissa. Jos vaalipiirin vasemmistoväki saa rakennettua sellaisen ehdokaslistan, joka tuo uutta väkeä vaalityöhön eri puolilla vaalipiiriä, on täysin mahdollista rikkoa vaalipiirin äänikynnys. Äänikynnys tosin voi ylittyä jo vasemmistoliiton yleisen kannatuksen nousun myötä, mutta siihen ei tietenkään voi luottaa.

Savo-Karjalan vasemmisto on kääntänyt kannatuksen nousu-uralle

Savo-Karjalan vaalipiiri muodostettiin vuonna 2015 yhdistämällä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit. Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vasemmistoliitolla ei ollut yhtään kansanedustajaa. Pohjois-Savon vaalipiirissä vasemmistoliitolla oli yksi, kahdella kaudella kaksi kansanedustajaa. Savo-Karjalan vaalipiirissä vasemmistolla on yksi kansanedustaja. Kansanedustaja Matti Semi osallistui aluevaaleihin.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella vasemmistoliitto sai 3 434 ääntä Kuopiosta, se on 44 prosenttia vasemmiston äänistä koko alueella. Korkea kannatus vasemmistoliitolla on Tuusniemellä (25,6 prosenttia äänistä), Pielavedellä (20,7), Rautavaarassa (15,8) ja Kiuruvedellä (13,9)

Kuusi aluevaltuustopaikkaa jakautui Pohjois-Savossa äärimmäisen tasaisesti, mikään kunta ei saanut yhtä paikkaa enempää. Vasemmistolaisen aluevaltuutetun saivat Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Pielavesi, Tuusniemi ja Varkaus. Varavaltuutettujen paikoista kolme meni Kuopioon ja muut paikat Leppävirralle, Sonkajärvelle ja Suonenjoelle.

Vasemmistoliitolla on alueen toiseksi viimeisenä valittu aluevaltuutettu. Seitsemäs valtuustopaikka jäi 1 268 äänen päähän.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kaksi kolmannesta alueen äänistä, 3 099, tulee Joensuusta. Vasemmistoliiton valtakunnallisesti korkein ääniosuus, 43,7 prosenttia, tuli näissä vaaleissa Rääkkylästä. Äänet kertyivät valtakunnallistakin huomiota monessa yhteydessä saaneelle terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläiselle.

Muita vasemmistoliittolaisittain vahvan kannatuksen kuntia olivat Ilomantsi (ääniosuus 11,2 prosenttia) ja Joensuu (11,1).

Vasemmistoliitto sai Pohjois-Karjalan aluevaltuustoon viisi paikkaa, neljä Joensuuhun ja yhden Rääkkylään. Varavaltuutettujen paikoista Joensuu sai kolme, Nurmes ja Outokumpu kumpikin yhden.

Kuudenteen paikkaan olisi tarvittu 594 lisä-ääntä.

Savo-Karjalan vasemmisto kuuluu eittämättä vasemmistoliiton suuriin aluevaalien voittajiin, semminkin, jos verrataan aluevaalitulosta viime kesän kuntavaalitulokseen. Savo-Karjalan vasemmisto on tehnyt hyvää työtä; viime vaaleissa on noussut kuvaan uusia ehdokkaita, joiden tuomien uusien kannattajien myötä toinenkin kansanedustajan paikka on ennen pitkää luvassa. Tuskin kuitenkaan vielä ensi vuoden eduskuntavaaleissa, mutta kukapa tietää.

Vaasan vaalipiirissä on tapahtunut käänne parempaan

Vaasan vaalipiiristä on viimeksi valittu vasemmistoliiton kansanedustaja vuoden 1995 vaaleissa. Vaikka vaalipiiri on vasemmistoliitolle vaikein, on vasemmistoliitto edustettuna kaikissa kolmessa vaalipiirin aluevaltuustossa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pääkaupunki on Seinäjoki. Vasemmistoliitto sai sieltä eniten ääniä, 868. Kannatus oli 3,4 prosenttia. Yhdessä alueen kunnassa, Evijärvellä, vasemmistoliitolla on korkea kannatus, 13,1 prosenttia. Evijärveltä valittiin myös alueen ainoa vasemmistoliittolainen aluevaltuutettu. Varavaltuutetut ovat Alajärveltä ja Seinäjoelta.

269 lisä-ääntä olisi tuonut toisenkin aluevaltuustopaikan.

Pohjanmaan hyvinvointialueella vasemmisto sai 1 173 ääntä ja 4,4 prosentin ääniosuuden Vaasassa. Korkeimman ääniosuuden, 5,5 prosenttia, vasemmisto sai Laihialta. Vasemmiston aluevaltuustopaikka tuli Vaasasta, varavaltuutetut ovat Laihialta ja Pietarsaaresta.

Toisesta valtuustopaikasta Pohjanmaan vasemmiston erotti 276 ääntä.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vasemmisto sai 842 ääntä Kokkolassa. Se on 90 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä alueella. Kymmenen prosentin ääniosuus ylittyi 722 asukkaan Lestijärvellä, jossa vasemmiston saamat 36 ääntä antoivat 10,4 prosentin ääniosuuden. Keski-Pohjanmaalla on myös Halsua, ainoa kunta, jossa vasemmistoliitto ei saanut yhtään ääntä aluevaaleissa.

Keski-Pohjanmaalla vasemmiston kaksi aluevaltuutettua ja kaksi varavaltuutettua ovat Kokkolasta.

Kolmas valtuustopaikka olisi saatu, jos ääniä olisi ollut 349 lisää.

Vaasan vaalipiiristä valittiin vasemmistolainen kansanedustaja viimeksi vuonna 1995. Silloin vaalipiirillä oli 18 kansanedustajaa, nykyään enää 16, joten paikka on entistä suuremman työn takana.

Vaasan vaalipiirin aluevaalitulosta katsoessa näyttää siltä, että vasemmistoliitto ei millään voi saada kansanedustajaa vaalipiiristä. Vasemmiston vaatimatonta menestystä Vaasan vaalipiirin hyvinvointialueiden vaaleissa saattaa kuitenkin selittää aivan erityinen syy: pienten kuntien suuri lukumäärä, sillä vaalipiirin 40 kunnasta 17 on alle 5 000 asukkaan kuntia.

Vasemmistoliiton kannatus on Vaasan vaalipiirin pienissä kunnissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin alhainen. Niissä on varmasti vaikuttanut suurten puolueiden pelottelu siitä, että pieni kunta saa edustajan aluevaltuustoon vain, jos kuntalaiset yksissä tuumin äänestävät suuren puolueen ehdokasta. On muitakin vaalipiirejä, joissa pienten kuntien osuus on suuri. Mutta niissä ei suurten puolueiden pelottelukampanjoilla ole yhtä suurta merkitystä, koska niissä on useampia pieniä kuntia, joissa vasemmisto on vahva.

Vaasan vaalipiirin vasemmisto käänsi kannatuksen nousuun viime eduskuntavaaleissa lisäämällä äänimääräänsä 1 077 äänellä ja 0,4 prosenttiyksikön ääniosuuden kasvulla. Vasemmistoaktiivien hyvä työ yhdistyneenä vasemmistoliiton yleiseen kannatuksen kasvuun voi hyvinkin johtaa Vaasan piirin vasemmiston paluuseen eduskuntaan,

Keski-Suomessa hyvä vaalitulos

Keski-Suomen hienon vaalituloksen – puolen prosenttiyksikön lisäys sekä kunta- että eduskuntavaalien tulokseen – arvostusta lisää se, että se tehtiin ilman kansanedustaja Juho Kauton ehdokkuutta.

Jyväskylän vasemmistoehdokkaat saivat 5 895 ääntä, 65 prosenttia hyvinvointialueen vasemmistoäänistä. Yli kymmenen prosentin ääniosuuksiin Keski-Suomessa ylsi vasemmisto Äänekoskella (15,7 prosenttia äänistä), Hankasalmella (13,1) ja Jyväskylässä (10,7).

Aluevaltuustopaikkoja vasemmisto sai kuusi, ja ne keskittyivät Jyväskylään, joka sai viisi valtuutettua ja neljä varavaltuutettua. Äänekoski sai yhden valtuutetun ja Jämsä kaksi varavaltuutettua.

Seitsemännestä valtuustopaikasta puuttui tasan 900 ääntä.

Vasemmistoliitto jäi yllättäen ja hyvin pienellä äänierolla ilman kansanedustajaa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 vaaleissa paikka otettiin takaisin vakuuttavalla vaalivoitolla.

Aluevaaleissa ääniosuus nousi edelleen, mutta toiseen kansanedustajan paikkaan on vielä matkaa. Keski-Suomen vaalipiirissä on vain 10 kansanedustajaa, joten äänikynnys on korkea, kahteen kansanedustajan paikkaan tarvitaan yli 13 prosenttia äänistä.

Oulun vaalipiirissä vaikeat vaalit

Oulun vaalipiirissä on kaksi hyvinvointialuetta, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueet. Vasemmistoliiton kannatus on perinteisesti vahvaa, mutta aluevaalien tulos oli pettymys.

Tappion syytä on haettu muun muassa siitä, että Oulun vaalipiirin kansanedustajat Pohjois-Pohjanmaan alueelta Hanna Sarkkinen ja Katja Hänninen eivät asettuneet ehdolle. Tällä seikalla on varmasti ollut vaikutusta vaalitulokseen, mutta selitys on sikäli ristiriitainen, että kainuulainen kansanedustaja Merja Kyllönen oli ehdolla, mutta ääniosuuden menetys eduskuntavaaleihin verrattuna oli Kainuussa paljon suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla.

Vasemmistoliiton heikohkoon tulokseen on ehkä vaikuttanut keskustan paluu, puolue kasvatti ääniosuuttaan eduskuntavaaleihin verrattuna 9,4 prosenttiyksikköä Pohjois-Pohjanmaan alueella ja 6,6 prosenttiyksikköä Kainuussa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vasemmistoliitto sai 56,4 prosenttia äänistään, 8 920 ääntä Oulussa. Vasemmiston korkean kannatuksen kuntia olivat Pyhäjärvi (34,1 prosenttia äänistä), Pyhäjoki (22,1), Ii (20,2), Raahe (16,3), Hailuoto (15,5), Kalajoki (13,3), Haapavesi (12,4), Oulu (11,5), Lumijoki (11,3), Vaala (11,3) ja Siikajoki 10,6).

Vasemmisto sai kahdeksan valtuustopaikkaa, Oulu viisi valtuutettua ja kolme varavaltuutettua, Raahe valtuutetun ja varavaltuutetun, Pyhäjärvi ja Kalajoki valtuutetun. Loput neljä varavaltuutetun paikkaa menivät Pyhäjoelle, Iihin, Haapavedelle ja Kempeleelle.

Yhdeksäs valtuustopaikka jäi 792 äänen päähän.

Kainuun hyvinvointialueella vasemmisto sai koko maan suurimman ääniosuuden, 16,0 prosenttia äänistä. Tulos oli kuitenkin pettymys, sillä eduskuntavaalien ääniosuudesta jäätiin peräti 2,5 prosenttiyksikköä. Kainuussa vasemmiston ääniosuus jäi alle yhdeksän prosentin vain yhdessä kunnassa.

Kajaanissa annettiin 52 prosenttia vaalipiirin vasemmistoäänistä, 2 219 ääntä. Kymmenen prosentin ääniosuuden vasemmisto ylitti Suomussalmella (23,1 prosenttia äänistä), Sotkamossa (18,8), Kajaanissa (17,2), Paltamossa (15,5) ja Puolangalla (10,1).

Vasemmisto sai Kainuussa yhdeksän valtuustopaikkaa. Kajaanin vasemmisto sai neljä valtuutettua ja viisi varavaltuutettua, Sotkamo kaksi valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua, Suomussalmi kaksi valtuutettua ja Kuhmo yhden. Hyrynsalmen vasemmisto ja Paltamon vasemmisto saivat varavaltuutetun paikan kumpikin.

Kymmeneskin aluevaltuustopaikka oli lähellä, se jäi 31 äänen päähän. Ensimmäinen valtuuston ulkopuolelle jäänyt ehdokas oli vasemmistoliiton listalla.

Oulun vaalipiiristä valitaan 18 kansanedustajaa. Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa viimeisen paikan, joka aluevaalien ääniosuudella olisi menetetty. Hyvällä vaalityöllä ja ehdokasasettelulla kolme paikkaa kuitenkin pidetään ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Lapin vaalipiirissä vasemmistoliiton kansanedustaja vaihtuu

Viime eduskuntavaaleissa Lapin vasemmistoliiton kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta sai 68 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä. Kukaan heistä, mukaan lukien vasemmiston istuva kansanedustaja Markus Mustajärvi, ei ollut ehdokkaana aluevaaleissa. Tämä oli varmasti osasyy siihen, että vasemmistoliiton ääniosuus oli aluevaaleissa 0,7 prosenttia alhaisempi kuin eduskuntavaaleissa ääniosuudesta.

Mutta aluevaaleihin saatiin silti hyvä ehdokasjoukko, joka saavutti 0,2 prosenttiyksikköä korkeamman ääniosuuden kuin vasemmisto sai kuntavaaleissa.

Lapissa vasemmistoliitto sai suuren äänipotin kahdesta kaupungista, Rovaniemeltä 2 439 ääntä ja Kemistä 2 023 ääntä. Suuren kannatuksen kuntia ovat Tervola (27,9 prosenttia äänistä), Simo (27,6), Kolari (25,8), Kemi (25,2), Pello (24,4), Keminmaa (14,3), Salla (14,0), Ylitornio (13,3), Kemijärvi (12,0), Tornio (11,8), Rovaniemi (10,7), Muonio (10,6) ja Sodankylä (10,4).

Vasemmistoliiton kahdeksan aluevaltuustopaikkaa jakautuivat suhteellisen tasaisesti. Kemi sai kaksi valtuutettua ja kolme varavaltuutettua, Rovaniemi kaksi valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua. Tervola, Simo, Pello ja Utsjoki saivat kukin yhden valtuutetun ja Kolari, Kemijärvi ja Tornio kukin yhden varavaltuutetun.

Yhdeksännen valtuutetun saamiseksi vasemmistoliiton olisi pitänyt saada 548 lisä-ääntä.

Lapin vaalipiiristä valitaan vain seitsemän kansanedustajaa, piilevä äänikynnys on 10 prosentin tuntumassa. Kahteen paikkaan tarvitaan liki 20 prosentin kannatus. Lapin vaalipiiristä valittiin kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa viimeksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Markus Mustajärvi on ilmoittanut, että hän ei asetu ehdokkaaksi huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa. Istuvan kansanedustajan puuttuminen vaikeuttaa aina vaalityötä. Mutta on vaaliasetelmalla hyväkin puolensa, jos ehdokasasettelu sujuu hyvin. Nyt jokaisella 14 ehdokkaalla on todellinen mahdollisuus tulla valituksi, ja tämä tuo uutta puhtia ehdokkaiden tukiryhmien työhön.


Vasemmistoliitto voi aluevaalien jälkeen käydä eduskuntavaaleihin luottavaisin mielin ja itsetunto korkealla koko maassa. Ylen ja Helsingin Sanomien helmikuun kannatusmittaukset nostavat mielialoja, vaikka yhden kuukauden gallupeihin ei olekaan luottaminen.

Aluevaalit opettavat vaalityöstä samat perusasiat kuin muutkin vaalit. Ehdokasasettelu on tuiki tärkeä, ja jokainen ääni on korvaamaton. Aluevaaleissa vasemmisto sai kolmella alueella viimeisen paikan noin 30 äänen ansiosta, ja parilla alueella vasemmisto sai viimeisen tai toiseksi viimeisen paikan.

Aluevaltuutetut puuttuvat tästä kirjoituksesta. Kirjoituksen lähi-aikoina ilmestyvä jatko-osa esittelee heidät.

Juttu on osa KU:n ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä.