Lehtikuva/Carl de Souza

Rikkaat maat rohmuavat koronarokotteet.

Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisista 83 prosenttia pitää koronarokotteen ottamista tärkeänä, jotta pandemia saadaan loppumaan

Lääkärit ilman rajoja -järjestön teettämä tutkimus kertoo myös, että suomalaisista 91 prosenttia pitää ihmishenkien pelastamista voitontavoittelua tärkeämpänä pandemiassa. Tutkimusta varten tehtyyn kyselyyn osallistui 1 001 täysi-ikäistä suomalaista tammikuussa.

Suomalaiset arvioivat, että elämää pelastaviin lääkkeisiin ja rokotteisiin liittyvä teknologia ja osaaminen pitäisi jakaa maailmanlaajuisesti, jotta niistä hyötyisi mahdollisimman moni ihminen maailmassa. Näin ajattelee 84 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Rikkaat rohmuavat

Tulokset eivät yllättäneet Suomen Lääkärit ilman rajoja -järjestössä.

– Suomalaiset ovat ymmärtäneet, että kun taudin leviäminen on globaalia, on ratkaisujenkin oltava globaaleja, järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate sanoo.

ILMOITUS

– Suurin osa ymmärtää myös sen, että kaikilla pitää olla oikeus suojautua varsinkin vakavampaa covid-tautia vastaan. Se on meidän kaikkien etu.

Konate on kuitenkin turhautunut.

– Olemme menettäneet aikaa kaksi vuotta pandemiassa, jossa tiesimme, että rokotteiden ja lääkkeiden tarve tulee olemaan maailmanlaajuinen. Vaikka on keinoja ratkaista ongelmia, ei ole poliittista tahtoa siihen, hän sanoo.

Ongelma on se, että rokotteita ei ole riittävästi. Lisäksi olemassa olevat ovat menneet pääosin rikkaisiin maihin.

– Niitä ei ole riittänyt muille, Konate sanoo.

Matalan tulotason maat eivät saa läheskään riittävästi rokotteita käyttöönsä. Tästä järjestö varoitti jo pandemian alkuvaiheessa.

– Oli uusi virus ja tauti, jota vastaan ei aluksi edes ollut rokotteita Silti piti rokottaa koko maailma samaan aikaan. Oli selvää, että voi syntyä epätasa-arvoinen tilanne. Se syntyi ja on yhä olemassa, Konate toteaa.

Toissa viikon tietojen mukaan matalan tulotason maissa yhden annoksen rokotekattavuus on 11 prosenttia. Joidenkin maiden kohdalla puhutaan vasta parin prosentin kattavuudesta. Jotta hoitohenkilökunta ja riskiryhmäläiset olisi rokotettu, arvioidaan, että kattavuuden tulisi olla noin 20 prosenttia.

– Toisaalta joissain maissa kattavuus on jo 70–80 prosenttia. Eli onhan tilanne hyvin epätasa-arvoinen, Konate arvioi.

– Ja esimerkiksi Suomessa annetaan jo kolmannet rokotukset, mutta monissa maissa ei ole pystytty antamaan ensimmäisiäkään.

Afrikassa osataan

Puheet siitä, että matalan tulotason maissa infrastruktuurin puutteet estäisivät rokottamisen, eivät vastaa todellisuutta. Osaamista on.

– Esimerkiksi Afrikassa tehdään rokotekampanjoita jatkuvasti. On tuhkarokkoa, ebolaa ja muuta. Se ei ole totta, että siellä ei osattaisi rokottaa, Konate sanoo.

– Jos on huonot tiet, tilanne vaatii jonkin verran enemmän, mutta rokottaminen on mahdollista. Sen sijaan jos rokotteita ei ole, tilanne on haastavampi.

Hän toteaa, että joidenkin koronarokotteiden vaatima kylmäketju voi tuottaa ongelmia.

– Lääkkeitä pitäisikin kehittää kestämään lämpimiä lämpötiloja ja pidempää säilytystä.

Patenttijoustoa tarvitaan

Konate pitää ensiarvoisen tärkeänä, että rokotetuotantoa saadaan lisättyä.

– Patenttijousto olisi yksi keino, jolla tuotantoa saadaan laajennettua. Tätä tukee yli sata maata. Mutta jäljellä on pieni vastustajien joukko, johon kuuluu EU ja Suomi sen jäsenenä, hän sanoo

Lääkkeiden patenteista neuvottelevat kauppapoliittiset virkamiehet, eivät pandemia- tai kansanterveysasiantuntijat.

Hän vaatii muutosta, sillä nykyinen järjestelmä, jolla päätetään, kuka saa valmistaa lääkkeitä, on näyttänyt heikkoutensa.

– Lääkkeiden kehittämiseen ja tuotantoon on saatu paljon julkista tukea. Lisäksi rokotteet ostetaan nyt suurelta osin julkisilla varoilla. Siksi olisi oikein jakaa kansainvälisesti tietotaitoa, jotta rokotteita pystyttäisiin tuottamaan laajemmin, hän sanoo.

– Mutta Suomen kaltaiset maat eivät ole olleet valmiita miettimään uusia keinoja.

Voi vaikuttaa

Konate ymmärtää sen, että on vaikea nähdä, missä ja kuka tekee päätöksiä esimerkiksi lääkkeiden patenteista.

– Niistä neuvottelevat kauppapoliittiset virkamiehet, eivät pandemia- tai kansanterveysasiantuntijat, vaikka asia vaikuttaa globaaliin terveyteen.

Hänestä jokaisen kannattaa kuitenkin yrittää vaikuttaa tilanteeseen. Voi esimerkiksi allekirjoittaa Lääkärit ilman rajoja järjestön vetoomuksen. Sillä pyritään muuttamaan patenttisuojaa.

– Suomi on ollut sivustakatsoja, mutta se voisi olla edelläkävijä, koska asiasta päätetään EU:n sisällä ja Suomi on mukana päättämässä.