Maailmassa on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto ja tällä kertaa aiheuttaja on ihminen. Luontokadon pysäyttäminen on kuulunut juhlapuheissa ja nyt vasemmistoliitto on julkaissut oman linjapaperinsa luontokadon pysäyttämiseksi.
– Haluamme tuoda esille sen, että luontokadon pysäyttäminen vaatii todella kokonaisvaltaista toimintaa, kertoo kansanedustaja Mai Kivelä KU:lle.
Kivelä painottaa, että ihminen on täysin riippuvainen monimuotoisesta luonnosta. Jatkuva luontokato tuhoaa tätä monimuotoisuutta.
”Lähtökohtana on, että myös luonnolla ja muilla lajeilla on itseisarvo”
– Luontokadon ytimessä on vääristynyt luontosuhde, jossa luonto ja muut lajit on liian pitkään nähty ihmisen hyödynnettävissä olevana resurssina, jota voimme käyttää mielin määrin tahtomme mukaisesti. Tämä on toki tuonut ihmisille lisäarvoa – olemme saaneet luonnon hyödyntämisestä paljon hyvinvointia.
– Nyt on ajauduttu pisteeseen, että luontoa ja sen lajikirjoa ympäristöä on tuhottu liikaa, jolloin ympäristön kestävyys on vaarassa ja samalla meidän hyvinvointimme on uhattuna.
Luontokadon pysäyttäminen on mahdollista, jos luontosuhdetta pystytään muuttamaan, viesti kuuluu.
– Talous- ja yhteiskuntajärjestelmässä on rakenteellinen ongelma. Olemme ajatelleet liian yksipuolisesti kestävyyttä. Meidän pitää aidosti sisällyttää kestävän toiminnan määritelmään se, säilyykö biodiversiteetti monimuotoisena. Meillä on ollut liian lyhytjänteinen tapa ajatella hyvinvointia.
Konkretiaa peliin
Vasemmistoliiton paperissa konkreettisia tavoitteita on paljon. Niitä on jaoteltu eri alueittain esimerkiksi teollisuuteen, maankäyttöön, ruokajärjestelmään, urbaaniin luontoon ja ympäristökasvatukseen.
– Vasemmistolaisessa politiikassa lähtökohtana on, että myös luonnolla ja muilla lajeilla on itseisarvo. Ihminen on osa luontoa, ja meidän tulee kunnioittaa muiden lajien itseisarvoista oikeutta hyvinvointiin ja elämään.
Konkreettisia tavoitteita on esimerkiksi kaikkien vanhojen metsien suojeleminen suojeluohjelmia laajentamalla ja rehevien ojitettujen soiden ennallistaminen mahdollisuuksien mukaan. Kaikkiaan tavoitteita on kymmeniä.
– Tässä paperissa pyritään tuomaan asioita konkreettiselle tasolle, Kivelä tiivistää.
Kivelä sanoo pitävänsä tärkeänä, että linjapaperissa on katettu myös urbaani luonto. Kaupungistuvassa maailmassa luonto saatetaan ajatella jollain tapaa kaupungista riippumattomaksi asiaksi.
– Kaupunki ja luonto ei ole erotettavissa. Ihmisen rakentamassa ympäristössä luonto on oleellinen osa ekosysteemiä.
Ei ekokolonialismille
Linjapaperissa puhutaan myös ekokolonialismista. Kun rikkaat länsimaat ovat rikastuneet pitkälti luonnonvaroja riistämällä, on ajateltu, että aiheutettuja tuhoja voidaan kompensoida perustamalla suojelualueita globaaliin etelään.
Ongelma on, että näitä alueita on perustettu myös kysymättä paikallisilta ihmisiltä mitään. Vasemmistoliitto suhtautuu avoimesti suojelualueiden perustamiseen, mutta se ei voi tapahtua sanelemalla.
– Toki haluamme huomioida, että globaalissa etelässä on todella lajirikkaita alueita. Voimme tarjota tukea, että alueet säilyisivät, mutta siinä on kyse yhteistyöstä eikä ulkoa päin tulevasta suojelusta, Kivelä sanoo.