Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää energian hinnannousuun lyhyen aikavälin ratkaisuiksi useampaa toimea. Torstaina julkaistussa esityksessä nostetaan esiin muun liikkuvuusavustuksen parantaminen, työmatkavähennyksen ehtojen muuttaminen sekä kohonneiden energiakustannusten huomioiminen toimeentulotuessa.
Tiedotteessa painotetaan, että sähkön ja fossiilisten polttoaineiden hintojen nopea ja huomattava kallistuminen tuntuu monen suomalaisen kukkarossa.
– Energian hinnannousu ei johdu nykyisen hallituksen toimista, mutta tämän hallituksen tulee tilanteeseen nyt puuttua. Vasemmistoliitto haluaa varmistaa, että pitkien etäisyyksien Suomessa asuvat pienituloiset ja energian kallistumisesta kärsivät palkansaajat pärjäävät, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo linjaa tiedotteessa.
”Meidän ei tarvitse kompensoida espoolaisen toimitusjohtajan bensakuluja, vaan huolehtia tavallisten palkansaajien pärjäämisestä.”
Linjapaperissa korostetaan sanaa energiaoikeudenmukaisuutta, millä tarkoitetaan reilua siirtymää.
– Vääjäämättömän irtautumisen fossiilisista polttoaineista tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia pieni- ja keskituloisille, eivätkä tuloerot kasva. Vasemmistoliiton mielestä ilmastokriisi tulee ratkaista sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäten, ei sitä vähentäen, Saramo sanoo.
Pitkällä aikavälillä vasemmistoliitto esittää ratkaisuiksi esimerkiksi valtion suurempaa osallistumista energiaremonttien rahoitukseen ja lainoitukseen. Lisäksi eduskuntaryhmä haluaa sähkön siirtohintojen kohtuullistamista lainsäädännön keinoin ja lisätukea vähäpäästöiseen tai päästöttömään liikenteeseen siirtymiselle
– Energiaoikeudenmukaisuutta voidaan parantaa oleellisesti myös vero- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Oikeudenmukaisempi tulonjako ja varsinkin pienituloisten ostovoiman parantaminen ehkäisisivät tehokkaasti energian hinnanvaihtelusta aiheutuvia ongelmia, Saramo muistuttaa.
Tukien on mentävä oikeaan osoitteeseen, Saramo painottaa.
– Meidän ei tarvitse kompensoida espoolaisen toimitusjohtajan bensakuluja, vaan huolehtia tavallisten palkansaajien pärjäämisestä.