Suomessa oleskelee arviolta vajaat 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Heistä noin 10 prosenttia on lapsia, jotka ovat maassa vanhempiensa kanssa.
Sisäministeriö julkaisi torstaina selvityksen näiden niin sanottujen paperittomien tilanteen ratkaisemiseksi tavalla, jolla työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat saada oleskeluluvan. Asia on poliittista dynamiittia, sillä perussuomalaiset piti asiasta kovaa meteliä viime vuoden loppusyksyllä ja myös keskusta suhtautui nihkeästi paperittomien aseman laillistamiseen.
Työryhmä väläyttää mahdollisuutta laillistaa kerralla erikseen määriteltävän ryhmän oleskelun Suomessa. Raportissa korostetaan, että kyseessä on alustava pohdinta.
Työryhmä on hakenut ratkaisua nimenomaan niiden tilanteeseen, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa vuosina 2015–2016 ja olleet täällä pitkään ilman oleskeluoikeutta. Selvityksessä on tarkasteltu, millä edellytyksillä heidän oleskelunsa Suomessa voisi olla perusteltua laillistaa ja miten se tehtäisiin.
Koska nykyisiä ulkomaalaislain pykäliä on vaikeaa muuttaa tilanteen ratkaisemiseksi, työryhmä pohtii erillislailla tehtävää kertaluontoista ratkaisua ”jollekin erikseen määriteltävälle ryhmälle”.
Tällainen ryhmä voisivat olla viimeistään 31.12.2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa lain tullessa voimaan. Yksi mahdollisuus voisi olla kohderyhmän rajaaminen lapsiperheisiin. Menettely olisi määräaikainen siten, että oleskelulupaa voisi hakea esimerkiksi kuuden kuukauden ajan. Luvan edellytyksinä voisi olla, että henkilö on oleskellut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti turvapaikkahakemuksen tehtyään eikä ole syyllistynyt rikoksiin, työryhmä pohtii.
”Ministeriö saa selvittää mitä haluaa”
Hallitus päättää jatkotoimista, mutta asian eteneminen ei näytä todennäköiseltä. SDP:n ja keskustan hallintovaliokuntaryhmät tyrmäsivat asian heti.
”Ministeriö saa oman toimivaltansa rajoissa selvittää mitä haluaa, mutta SDP:n ja Keskustan hallintovaliokuntaryhmät eivät näe kestävän maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta selvityksessä esitetyn 3 000 laittomasti maassa olevan henkilön laillistamista järkevänä. Tällainen päätös olisi poikkeus yhteispohjoismaisesta linjasta ja siten hallitusohjelman vastaisia”, SDP:n hallintovaliokuntavastaava Eveliina Heinäluoma ja keskustan hallintovaliokuntavastaava Mikko Kärnä tylyttivät, kun ministeriön tiedotustilaisuus oli vielä käynnissä.
Tavoitteena estää varjoyhteiskunnan syntyminen
Ministeriön selvityksen taustalla on pyrkimys ehkäistä syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan ilman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi, jopa ihmiskaupan uhreiksi.
– Selkeästi määritelty ja helposti sovellettava kertalaillistaminen voisi olla eduksi niin henkilöille itselleen kuin yhteiskunnalle.
Mikkosen mukaan esimerkiksi Irlannissa on parhaillaan käynnissä laillistamisohjelma, jossa oleskelulupa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää maassa yli kolme vuotta ilman oleskelulupaa olleille lapsiperheille ja muuten yli neljä vuotta paperittomina olleille.
Mikkosen mukaan tällainen kertalaillistaminen olisi inhimillinen, paperittomien haavoittuvan aseman tunnustava ratkaisu. Se olisi myös valtion ja yhteiskunnan edun mukainen vähentäessään harmaata taloutta ja työvoiman hyväksikäyttöä.
Mikkonen varautui jo etukäteen siihen, ettei kertalaillistamisella ole riittävää kannatusta, joten helpotusta on etsittävä muuta kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan paperittomien terveydenhuoltoa koskevaa hallituksen esitystä. Erityisen kiireellisesti ratkaistava asia on ministerin mukaan paperittomien lasten aseman turvaaminen.