Kuntatalouden vuosi 2021 oli ennakollisen tilinpäätösanalyysin perusteella vahva. Tilikauden tulos 1,5 miljardia euroa ei jäänyt kauas huippuvuodesta 2020, jolloin poikkeuksellinen tulos oli 1,7 miljardia.
Korona kasvatti kuntien ja kuntayhtymien menoja lähes kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, mutta hyvää tulosta selittävät verotulojen kasvu valtion korona-avustukset.
Ennen pandemiaa kuntien verotulojen kasvu mateli noin kahden prosentin tuntumassa, mutta nyt verotulojen kehitys lähentelee jo seitsemän prosenttia. Kuntien yhteisövero lisääntyi talouden elpymisen ja kuntien määräaikaisen yhteisöveron jako-osuuskorotuksen vuoksi viime vuonna lähes 45 prosenttia, kertoo Kuntaliitto.
Liitto kuitenkin varoittelee että kuntatalouden rakenteelliset ongelmat ovat ratkaisematta.
Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit olivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan 5,3 miljardia euroa. Se oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit huomioon ottaen kuntatalous oli vuonna 2021 lähes tasapainossa.
– Vuoden 2021 tulos on sellaista tasoa, jolla kuntatalous voisi hyvin, jos pysyisimme samoissa lukemissa tulevina vuosina. Näkymää haastavat kuitenkin määräaikaiset koronatuet ja sote-uudistus, joka siirtää kustannuksia ja tuloja valtiolle ja jättää kuntien niskaan mittavat velat ja kiinteistöt, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.
Hän perää uusia työllisyystoimia ja riittävää sekä kestävää rahoitusta julkisen sektorin laajeneville tehtäville.
Lomautusten piirissä 800 työntekijää
Lokakuussa 2020 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 425 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvaneen viime vuonna neljällä tuhannella, kertoo KT Kuntatyönantajat.
Valtion maksamat koronatuet vähensivät kuntatyönantajien tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja.
– Hallituksen velalla rahoitetut koronatukipaketit ovat tuoneet kunnille toivottua taloudellista helpotusta. Ne vähensivät tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja viime vuonna. Tukipaketit ovat kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. Rakenteellinen alijäämä tulojen ja menojen välillä säilyy ennallaan, sanoo toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Vain seitsemän prosenttia KT:n tiedusteluun vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä oli käynyt yt-neuvotteluja vuonna 2021. Tänä vuonna niitä arvioidaan käytävän saman verran.
Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset koskivat viime vuonna 800 palkansaajaa, mikä on 0,3 prosenttia koko henkilöstöstä. Taloudellisista syistä johtuvia irtisanomisia ei ollut viime vuonna juuri lainkaan. Kunta-alalla on päinvastoin pulaa osaavasta työvoimasta, mikä vaikuttaa jo palvelujen saatavuuteen ja palvelustasoon.