Lehtikuva/Markku Ulander

KU kävi hyvinvointialueiden tuloksia läpi. Useammalla alueella tilanne näyttää eduskuntavaaleja silmällä pitäen hyvältä, mutta huoliakin on.

Vasemmistoliiton sote-vaalitulosta on hehkutettu paljon, saihan puolue selvästi kuntavaaleja paremman tuloksen. Tulos oli valtakunnallisesti myös viime eduskuntavaaleja 0,2 prosenttiyksikköä parempi. Tässä jutussa tulosta käydään alueittain tarkemmin läpi.

Selvää on, että sote-vaaleja ei voi verrata eduskuntavaaleihin. Äänestäjät luottivat monilla alueilla omien kuntiensa päättäjiin. Etenkin keskusta onnistui äänten keskittämisessä erittäin hyvin. Keskusta sai myös eniten kovia nimiä listoilleen ehdolle, puolueen puheenjohtajaa, valtiovarainministeri Annika Saarikkoa myöten. Lisäksi äänestysprosentti jäi hyvin alhaiseksi, minkä lisäksi Helsinki ei ollut mukana vaaleissa.

Äänestäjät luottivat monilla alueilla omien kuntiensa päättäjiin.

Joka tapauksessa jotain tuloksista voi päätellä, ja siksi niitä kannattaa käydä tarkemmin läpi.

Aloitetaan vähän huonommista uutisisista, jotta jutun lopussa voidaan päättää hyviin asioihin.

Lappi

Lapissa vasemmistoliitto oli eduskuntavaalien tavoin kolmanneksi suurin, mutta kakkossijan pitäjä vaihtui. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli toiseksi suurin, nyt demarit. SDP sai sote-vaaleissa 14,5 prosenttia ja vasemmistoliitto 13,5 prosenttia äänistä.

ILMOITUS

Vasemmistoliiton listalta ei noussut selvää ykköstä esiin. Aluevaltuustoon nousseet kahdeksan ehdokasta keräsivät hyvin tasaisesti ääniä. Tämä selittyy luonnollisesti sillä, että kansanedustaja Markus Mustajärvi ei ollut ehdolla.

Vasemmistoliitto hävisi kuntavaaleissa Kemin kaupungin suurimman puolueen paikan SDP:lle. Demarit pitivät Kemin myös sote-vaaleissa. Vasemmistolle menetys on etenkin symbolisesti iso, johtihan puolue kaupunkia vuodesta 1945.

Mustajärvi on ilmoittanut, ettei aio olla enää ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliiton kansanedustajan paikka vaalipiirissä tuskin on uhattuna, mutta kärkiehdokkaan paikka on vapaana.

Mielenkiintoista on nähdä, mitä tekee vihreisiin pettynyt Riikka Karppinen. Hän jäi kahdeksan äänen päähän kansanedustajan paikasta viime eduskuntavaaleissa ja oli sen jälkeen kaksi vuotta vihreiden varapuheenjohtaja. Karppinen kertoi Imagen haastattelussa pettyneensä vihreisiin, mutta ei sanonut suoraan loikkaavansa.

Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Vasemmistoliiton perinteinen vahva alue osoittautui sote-vaaleissa vaikeaksi. Puolue jäi viidenneksi 10,3 prosentin äänisaaliilla. Myös perussuomalaiset meni kunnon tappiosta huolimatta edelle.

Pohjois-Pohjanmaan tulosta painoi osin se, että sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ei ollut ehdolla. Ehdolla ei myöskään ollut kansanedustaja Katja Hänninen.

Eniten ääniä vasemmistoliiton listalla veti sote-konkari Anne Huotari, joka sai yli 1 600 ääntä. Toiseksi eniten ääniä sai sote-alan ammattilainen Olli Kohonen yli 1 100 äänellä.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan vaalipiiriin kuuluu Kainuu, missä sote-vaaleissa vasemmiston listan ykkönen oli kansanedustaja Merja Kyllönen. Kyllösen 745 äänen potti oli selvästi suurin koko Kainuussa. Vasemmiston listalla kolmanneksi eniten ääniä keräsi puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen (229 ääntä).

Kainuussa vasemmisto oli toiseksi suurin puolue keskustan jälkeen.

Satakunta

Satakunnassa vasemmiston tulos oli hyvin lähellä kuntavaalien ja eduskuntavaalien tulosta. Kannatus oli 9,7 prosenttia ja tuloksena viides sija. Raisa Ranta oli vasemmistoliiton listan ykkönen 968 äänellä, joista 845 tuli Porista. Satakuntalainen kansanedustaja Jari Myllykoski ei ollut sote-vaaleissa ehdolla.

Myllykosken kotikunnassa Nakkilassa vasemmistoliiton kannatuksesta suli viime eduskuntavaaleista yli neljä prosenttiyksikköä, ja kuntavaaleista takapakkia tuli 2,4 prosenttiyksikköä.

Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai Satakunnasta seitsemännen kansanedustajan paikan. Kaikkiaan niitä oli jaossa kahdeksan.

Eduskuntavaaleissa Myllykoski sai vasemmistoliiton listalla yli 4 000 ääntä, Ranta jäi varasijalle reilulla 3 400 äänellä.

Pohjois-Savo ja Etelä-Savo

Kuopiolainen Laura Meriluoto nousi Pohjois-Savossa vasemmiston listan ykköseksi yli 1 000 äänellä. Toiseksi eniten ääniä otti kansanedustaja Matti Semi. Puolueena vasemmistoliitto oli Pohjois-Savossa viidenneksi suosituin 8,2 prosentin äänisaaliilla.

Pohjois-Karjala

Vasemmistoliitto sai Pohjois-Karjalassa prosentuaalisesti saman verran ääniä kuin Pohjois-Savossa. Kuntavaaleihin verrattuna tulos parani yli kaksi prosenttiyksikköä. Listan ykkönen oli terveyskeskuslääkäri, kunnallisneuvos Tapio Hämäläinen yli 1 300 äänellä. Hämäläinen oli maakunnan neljänneksi suosituin ehdokas.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjala on yhdistetty Pohjois-Savoon ja vasemmistoliitolla on yksi paikka. Toinen paikka jäi viime eduskuntavaaleissa hyvin kauas.

Keski-Suomi

Keski-Suomessa vasemmiston kannatus oli 8,7 eli lähellä eduskuntavaalien ja kuntavaalien kannatusta. Puolueista vasemmistoliitto oli kuudenneksi suosituin.

Kansanedustaja Juho Kautto ei ollut ehdolle, ja listan kärkisijan otti 26-vuotias Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Matleena Käppi (810 ääntä). Toiseksi eniten ääniä otti konkaripoliitikko Eila Tiainen.

Viime eduskuntavaaleissa vasemmisto sai takaisin yhden paikan Keski-Suomessa, joten tulevissa vaaleissa paukut on sen säilyttämisessä.

Pirkanmaa

Pirkanmaa oli yksi vasemmiston suurimpia ilonaiheita sote-vaaleissa. Kokonaiskannatus oli yli kymmenen prosenttia, ja sekä kunta- että eduskuntavaaleista kannatus nousi yli kaksi prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto nousi vihreiden ohi Pirkanmaalla. Toki tässä – kuten muillakin alueilla – on pidettävä mielessä alhainen äänestysprosentti.

Vasemmistoliiton marssia johti kansanedustaja Anna Kontula, joka sai Pirkanmaalla kolmanneksi eniten ääniä. Edelle kurvasivat vain Tampereen varapormestari Lauri Lyly (sd.) ja pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, sote-alan ammattilainen Minna Minkkinen keräsi listalla toiseksi eniten ääniä (1  314).

Pirkanmaa on vasemmistoliitolle hyvin potentiaalinen alue, sillä Tampere kerää yliopistokaupunkina paljon nuorta väestöä. Vasemmiston kannatus keskittyy suurempiin kaupunkeihin, joten toinen paikka Pirkanmaalta tulevissa eduskuntavaaleissa on mahdollinen.

Vasemmiston ongelmana Pirkanmaalla on ollut se, että Kontulan jälkeen listalla ei ole ollut niin sanotusti toista ääniharavaa.

Kanta-Häme

Pirkanmaan tavoin vasemmisto kasvatti selvästi kannatustaan Kanta-Hämeessä. Sairaanhoitaja Erja Hirviniemi johti marssia yli 950 äänellä, ja toiseksi eniten ääniä otti hänen tyttärensä, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (634).

Eduskuntavaaleissa Kanta-Häme ja Päijät-Häme muodostavat Hämeen vaalipiirin. Päijät-Hämeessä vasemmistolla on huomattavasti vaikeampaa, ja sote-vaaleissa puolue sai äänistä 4,7 prosenttia.

Yksi paikka on varma, toiseen on todella pitkä matka.

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa uutinen on, että Li Anderssonin henkilökohtaisessa suosiossa ei näy laantumisen merkkejä. Andersson oli koko valtakunnan ääniharava, mihin toki vaikutti myös se, että Uudellamaalla vaalipiirejä oli monta.

Joka tapauksessa Andersson keräsi huimat 7 797 ääntä. Vasemmistoliitto sai Varsinais-Suomessa neljänneksi eniten ääniä 12,4 prosentin potilla. Listan kakkonen oli kansanedustaja Johannes Yrttiaho (1 283 ääntä) ja kolmantena ex-jalkapalloilija Timo Furuholm (1 085 ääntä).

Kaksi paikkaa vasemmistoliitolla on niin sanotusti taskussa, mutta kolmanteen on pitkä matka. Kuntavaaleissa Furuholm sai huomattavasti enemmän ääniä kuin Yrttiaho.

Uusimaa

Uusimaa pilkottiin sote-uudistuksessa neljään osaan, jotta siitä ei tulisi liian massiivinen. Paras tulos vasemmistolle tuli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo sai yli 1  000 ääntä, ja keravalainen kansanedustaja Pia Lohikoski oli listan toinen yli 670 äänellä. Kolmantena tuli vantaalainen kaupunginvaltuutettu Funda Demiri 656 äänellä.

Viime eduskuntavaaleissa vasemmisto onnistui kasvattamaan paikkamääräänsä Uudellamaalla kahteen.

Suurta juhlittavaa siinä ei ole, kun ottaa huomioon, että Uudellamaalla on jaettavana ainakin 36 paikkaa tulevissa vaaleissa.

Mutta tällä hetkellä realistisempaa on pitää kiinni toisesta kuin haaveilla kolmannesta.

Helsinki

Pääkaupungissa vasemmistolla menee kovaa. Hyvinvointialue ei ollut mukana sote-vaaleissa. Eduskuntavaalien suhteen suurin kysymysmerkki on apulaispormestari Paavo Arhinmäki, jonka asettuminen ehdolle olisi vähintään kummallista.

Arhinmäen yli 6 770 äänen potin kohtalo ratkaisee paljon. Viime vaaleissa vasemmistoliitto kasvatti paikkamääränsä kolmeen.