– Alhainen äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa, aluevaaleissa ja kunnallisvaaleissa kertoo siitä, että olemme menettäneet yhteyttä päätöksenteon ja puolen kansan välillä, sanoi eduskunnan puhemieheksi palannut entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) puheessaan valtiopäivien avajaisissa.
Edellisissä, vuoden 2019 EU-vaaleissa äänestysprosentti oli 42,7, ja kuntavaaleissa 2021 se oli 55,1. Tammikuussa 2022 pidettyjen aluevaalien äänestyprosentti oli 47,5.
Puhemies Vanhasen mukaan alhaisessa äänestysaktiivisuudessa on kyse järjestelmää hitaasti rapauttavasta kehityksestä, jonka edessä on syytä pysähtyä miettimään.
”Jopa aluevaaleissa nähtiin, kuinka jotkut puolueet hämmensivät tarkoituksella kampanjoimalla asioilla, joita hyvinvointialueet eivät päätä”
Eduskunta-, kunta- ja aluevaalit samalle päivälle?
Puhemies Vanhanen nosti puheessaan esille vaalien lukumäärän, jota hän piti mahdollisesti olennaisena kysymyksenä.
– Demokratiamme perustuu siihen, että meillä on puolueiden tuhansilla vapaaehtoisilla intoa ja voimaa organisoida vaalityö ja tapaamiset äänestäjien kanssa. Väsymystä saattaa siis olla sekä vaalityön tekijöiden että äänestäjien keskuudessa, Vanhanen sanoi.
Puhemies Vanhanen totesi, että mahdollinen vaalien yhdistäminen edellyttää ”laajahkoa parlamentaarista yhteisymmärrystä”.
– Tässäkin aiheessa rohkaisisin nyt eduskuntaryhmiä ja puolueita ensin omassa piirissä käytävään pohdiskeluun, jotta syntyy valmius ryhtyä tuumasta toimeen.
Käytännössä mahdollinen vaalien yhdistäminen tarkoittaisi sitä, että kunta-, alue- ja eduskuntavaalit pidettäisiin samalla päivämäärällä. Sekä eduskunnan että kunta- ja aluevaltuustojen toimikausi on neljä vuotta. Eduskunnan kohdalla on kuitenkin pidettävä yllä eduskunnan hajotusmahdollisuutta, joka toteutuessaan muuttaa aina vaalirytmiä.
Presidentinvaalien ja EU-vaalien yhdistäminen samalle päivälle olisi haastavaa, sillä Euroopan parlamentin istuntokausi on viiden vuoden pituinen. Tasavallan presidentin toimikausi kestää kuusi vuotta.
– Jos tahtoa on, voitaisiin eri toimielinten kausien pituutta joko lyhentää tai pidentää ja hakea sen avulla yhdistämismahdollisuuksia, puhemies Vanhanen sanoi puheessaan.
Ajatus vaalien yhdistämisestä ei suinkaan ole ennenkuulumaton, vaan esimerkiksi vuoden 1996 kuntavaalien yhteydessä järjestettiin myös Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit.
Saramo: ”Seurauksena asioiden hämärtyminen”
Puhemies Vanhasen ehdotus ei saa vastakaikua vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä.
– Jopa aluevaaleissa nähtiin, kuinka jotkut puolueet hämmensivät tarkoituksella kampanjoimalla asioilla, joita hyvinvointialueet eivät päätä, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.
Saramon mukaan kolmien vaalien yhdistämisen seurauksena olisi vääjäämättä kullakin tasolla päätettävien asioiden hämärtyminen ja joidenkin kansalaisille kaikkein tärkeimpien asioiden jääminen yksittäisten symbolien, kuten bensan hinnan varjoon.
– Demokratian kannalta on tärkeää, että jokaisesta asiasta ehditään käydä kunnolliset keskustelut erikseen, Saramo toteaa.