Lehtikuva/Emmi Korhonen

Lastensuojelussa voittoa tavoittelevat kansainväliset jätit ostivat pienet toimijat ja nostivat hintoja.

– Suomessa tehdään bisnestä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilla lapsilla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson arvioi.

Andersson viittaa Iltalehden viime viikonloppuna julkaisemaan juttuun lastensuojelun sijaishuollon tilasta.

– Kunnat ovat ajaneet alas omia lastensuojelun sijaishuoltoyksiköitään ja samaan aikaan ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistamat isot yritykset ovat vallanneet alaa sijaishuollossa, Andersson kuvaili tilanteen kehitystä facebookissa maanantaina.

Yksikään nuorista ei itse pääse valitsemaan omaa sijaishuollon yksikköään.

– Näin suuryritykset ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan ostamalla pienemmät, usein paikalliset yritykset pois markkinoilta. Yleishyödyllisten toimijoiden osuus on myös pienentynyt selvästi.

Kulut tuplaantuneet

Andersson muistuttaa siitä, ettei kunnilla ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa pyydetty hinta.

ILMOITUS

– Kun julkista palvelutuotantoa ei ole, pystyvät voittoa tavoittelevat suuryritykset hinnoittelemaan oman palvelunsa haluamallaan tavalla, kun ne tietävät ettei kunnilla ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa pyydetty hinta, hän kirjoittaa.

– Tämän ja sijoitusten määrän kasvun takia lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat tuplaantuneet noin viidentoista vuoden aikana lähes miljardiin euroa vuodessa.

Hän pyytää kuvittelemaan, miten paljon hyvää miljardilla eurolla olisi mahdollista saada aikaiseksi.

– Ja miten suurelta määrältä inhimillistä kärsimystä olisi voitu välttyä, jos tämä miljardi tai edes osa siitä olisi käytetty vaikkapa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen ja ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin Andersson toteaa.

Pääomasijoittajien bisneksiä

Noin kolmasosa lastensuojelun sijaishuollon paikoista on alan kolmen suurimman kaupallisen ketjun hallussa. Kaksi suurinta toimijaa, Humana ja Familiar, ovat ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistamia, ja liikevoitot ovat selvästi suurempia kuin palvelualoilla keskimäärin.

– Lastensuojelun sijaishuolto on toisin sanoen hyvin kannattavaa bisnestä, Andersson päättelee.

– Kyse on kuitenkin monella tapaa tämän yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmassa ja vaikeimmassa asemassa olevista nuorista, joista yksikään ei itse pääse valitsemaan omaa sijaishuollon yksikköään.

Hän muistuttaa siitä, että monet näistä nuorista kärsivät useista ongelmista ja tarvitsevat erittäin laaja-alaista ja pitkäkestoista tukea.

– Hyvin usein on kyse tapauksista, joissa yhteiskunta ei ole pystynyt auttamaan riittävästi silloin, kun ongelmat ovat ensimmäistä kertaa ilmenneet, esimerkiksi juuri järjestämällä apua mielenterveyden ongelmiin.

Muutos saatava

Andersson pitää käsittämättömänä sitä, että pääomasijoittajien omistamat suuryritykset tekevät lastensuojelubisneksellä suuria voittoja veronmaksajien rahoilla samaan aikaan, kun perhetyö ja lastensuojelu kärsii suuresta resurssipulasta.

– Asiaan on saatava muutos, ja vasemmistoliitto on siihen valmis, hän sanoo.

– Näin ei voi jatkua.

Hän pitää ensimmäisenä askeleena sitä, että uudet sote-alueet kasvattavat sijaishuollon julkisia palveluita ja ohjaavat resursseja perhetyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.