Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Aluevaalit 2022

Kokoomus 21,6%

SDP 19,3%

Keskusta 19,2 %

Perussuomalaiset 11,1%

Vasemmistoliitto 8%

Vihreät 7,4%

RKP 4,9%

KD 4,2%

Liike Nyt 1,8%

VKK 1,3%

Sunnuntain sote-vaalien tulos on itsetunnon palautus keskustalle, mikä rauhoittanee keskustalaisia hallituspolitiikassa. Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy äänestäjien luottamus puolueeseen sote-asioissa, kirjoittaa politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Viime viikon sunnuntaina järjestetyissä Suomen historian ensimmäisissä sote-vaaleissa valittiin ensimmäiset 1 379 valtuutettua 21 hyvinvointialueen valtuustoihin. Vaalien voittajaksi julistautui kokoomus, joka sai 21,6% äänistä ja 289 valtuutettua.

Toisena tuli pääministeripuolue SDP 19,3 prosentin ääniosuudella ja 275 valtuutetulla, ja kolmannella sijalla on keskusta, jonka kannatus pomppasi 19,2 prosenttiin. Valtuutettujen määrällä laskettuna keskusta oli vaalien voittaja 297 valtuutetullaan.

Vasemmistoliitto sai kannattajansa liikkeelle

Vasemmistoliiton lopullinen vaalitulos on ytimekäs: Tasan kahdeksan prosentin kannatus ja tasan 100 aluevaltuutettua. Puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson nousi valtakunnan ääniharavaksi. Andersson totesi KU:lle olevansa erittäin tyytyväinen vasemmiston vaalitulokseen, ja että vaalien teemat suosivat vasemmistoliittoa.

Anderssonin arvion kanssa on helppo olla samaa mieltä. Vasemmistoliitto on profiloitunut vahvaksi ja luotettavaksi osajaaksi sote-kysymyksissä, ja etenkin vasemmistoliitolle tärkeät tavoitteet – palveluiden oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo – korostuivat aluevaalien asiakysymyksissä.

Kuten vaaleissa yleensä, vasemmistoliitto sai ennakkoäänissä paremman tuloksen kuin lopullisessa tuloslaskennassa. Kun vain ennakkoäänet oli laskettu, vasemmistoliiton kannatus oli 8,8 prosenttia. Tämä voi selittyä sillä, että vasemmistoliitolla on keskimääräistä varmempi äänestäjäkunta, ja puoluevalinta tehdään hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Puoluevalinnan varmuus kannustaa äänestämään ennakkoon. Yksi haaste vasemmistolle tulevissa vaalikampanjoissa on liikkuvien äänestäjien vakuuttaminen.

Pessimistit pettyivät

Vaalien alla korostui pessimismi, jota myös mediassa lietsottiin. Tiedotusvälineissä povattiin alhaista äänestysaktiivisuutta ja vaaleista kirjoitettiin suorastaan lannistavalla tavalla. Useissa kirjoituksissa manattiin äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin. Asiaa ei helpottanut myöskään se, että perussuomalaiset kampanjoivat bensan hinnalla ja maahanmuuttajilla – asioilla, jotka eivät liittyneet aluevaltuustoihin millään tavalla.

Vaalien ehdokasasettelu polkaistiin käyntiin saman tien kuntavaalien jälkeen, ja monet aluevaalien ehdokkaat olivat ehtineet olla ehdolla jo kesäkuun 2021 kuntavaaleissa. Yhdestä kampanjasta hypättiin siis lähes saman tien toiseen. Vaalikassat ammottivat tyhjyyttään, ja myös ehdokkaiden jaksaminen oli koetuksella.

Pessimistit joutuivat kuitenkin pettymään, sillä olosuhteisiin nähden äänestysaktiivisuus oli yllättävän korkea: 47,5 prosenttia. Lukemaan voi olla tyytyväinen, koska vaaleja käytiin keskellä koronaviruspandemiaa, eikä perinteisiä yleisötilaisuuksia voinut järjestää suuressa osassa maata. Kampanjointi painottui tiedotusvälineisiin ja sosiaaliseen mediaan.

On myös syytä panna merkille, että kyseessä olivat ensimmäiset vaalit laatuaan. Moni jätti todennäköisesti äänestämättä, koska jäi epäselväksi, mistä oikein äänestetään.

Pitää myöntää, että yli puolet äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Alhainen äänestysaktiivisuus on rakenteellinen ongelma demokratian toteutumisen kannalta, ja se nakertaa aluevaltuustojen uskottavuutta.

Todennäköisesti äänestysaktiivisuus kuitenkin nousee seuraavissa aluevaaleissa, jotka järjestetään vuonna 2025 samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Lisäksi vuonna 2025 ollaan jo nähty ensimmäisiä aluevaltuustojen tekemiä päätöksiä, joihin äänestäjät pääsevät ottamaan kantaa uurnilla.

Kolmen suuren paluu?

Sunnuntain vaalitulosta voi lukea niin, että puolueiden keskinäisessä järjestyksessä ollaan palattu vuotta 2011 edeltäviin asetelmiin: ”Kolme suurta” eli kokoomus, keskusta ja SDP erottuvat selkeästi muista puolueista. Etenkin keskustalle vaalitulos tarkoittaa itsetunnon kohentumista, ja keskustalaiset voivat taas ajatella kuuluvansa suurten puolueiden joukkoon.

Vaalivoittaja kokoomuksen viesti vaalikampanjassa oli selkeä: Puolue ratsasti uusien verojen ja veronkorotusten vastustamisella, mikä sai perinteiset porvariäänestäjät liikkeelle. Sanoma oli selvä: Jos vastustat veroja, kannattaa äänestää kokoomusta. Kokoomusta hyödytti myös puolueen asema opposition ykköspuolueena, sillä perussuomalaiset ajoivat itsensä aluevaaleissa paitsioon.

Sote-vaaleissa syntyi myös selkeitä jakolinjoja: Perinteinen ideologinen jako oikeiston ja vasemmiston välillä nousi kampanjoissa esille, kun puolueiden välille syntyi eroja palvelujen ulkoistamisen ja rahoituksen suhteen. Toinen jakolinja syntyi palveluiden hajauttamista ja keskittämistä kannattavien välille. Keskustan yksinkertainen viesti terveyskeskuksesta joka kunnassa oli ytimekäs ja ymmärrettävä.

Mitään pysyvää tulkintaa suomalaisen politiikan mannerlaattojen asennosta ei kuitenkaan voi aluevaalituloksen pohjalta tehdä. Seuraavat, vuonna 2023 järjestettävät eduskuntavaalit ovat jo aivan nurkan takana, mutta niissä sekä äänestäjäjoukko että vaaliteemat ovat huomattavasti laajempia. Syystäkin suomalaisia äänestäjiä puhuttavat suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutos, Nato-jäsenyys tai valtiontalous, nousevat todennäköisesti eduskuntavaalien keskeisiksi kiistakapuloiksi. Näissä asioissa jakolinjoja syntyy oikeiston ja vasemmiston lisäksi monipuolisemmin liberaalien ja konservatiivien välille, mikä monipuolistaa politiikan keskustelua.

Luotto ”vanhoihin puolueisiin” palautui

Perussuomalaiset ja vihreät olivat aluevaalien alisuoriutujia, mutta kummankaan puolueen heikko äänisaalis ei johdu niiden kannatuksen laskusta. On todennäköisempää, että molempien puolueiden äänestäjät eivät nähneet syytä äänestää näissä vaaleissa, koska sote-asiat eivät yksinkertaisesti ole pääasiallinen syy äänestää sen enempää vihreitä kuin perussuomalaisiakaan.

Vihreillä kärkiteemoja ovat ilmasto- ja ympäristöasiat sekä koulutus, perussuomalaisilla taas ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sekä maahanmuuton vastustaminen. Vihreät ja perussuomalaiset ovat arvo- ja identiteettikysymyksissä toistensa vastapuolia, mutta koska aluevaaleissa oli kyse huomattavasti tylsemmistä asioista: sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja sijainnissa, ei kulttuurisotimiselle jäänyt näissä vaaleissa sijaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja vastavalittu Pirkanmaan aluevaltuutettu Anna Kontula kommentoi maanantaina 24.1. Twitterissä, että aluevaalien ehkä kiinnostavin ilmiö on ”uusien puolueiden” eli perussuomalaisten ja vihreiden notkahdus. Kontula arvioi, että ”vanhoihin puolueisiin” luotetaan ”uusia puolueita” enemmän sellaisissa kysymyksissä, missä vaaditaan politiikan asiaosaamista ja kykyä ajaa konkreettisia tavoitteita eteenpäin.

– Nyt äänestettiin sote-palvelujen tulevaisuudesta, siis hyvin perinteisestä ja ihmisille tärkeästi teemasta, jossa ei kenelläkään ole varaa pelleillä tai ottaa asioita kevyesti, Kontula kirjoitti.

–Kiinnostavaa on, että ”vanhoista puolueista” äänien siirtymästä hyötyi eniten keskusta, jolla on politiikan kentällä maine likaisten temppujen ja siltarumpupolitiikan mestarina, mutta myös uskottava hajautetun palvelurakenteen ja haja-asutusalueen etujen ajaja.

Luvassa keskustan rauhoittumista ja vihreiden hurjistumista

Keskusta voi olla syystäkin tyytyväinen siihen, että se päihitti mielipidemittaukset ja nousi aluevaltuutettujen määrässä mitattuna Suomen suurimmaksi aluepuolueeksi. Keskustaväelle vaalitulos tarkoittaa todennäköisesti itseluottamuksen palautumista ja rauhoittumista hallituspolitiikassa. Keskusta saa myös hengähdystauon jatkuvasta kipuilustaan laskevan kannatuksen kanssa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioikin vaali-iltana KU:lle, että keskusta on nyt saanut konkreettisen osoituksen siitä, että se voi voittaa vaaleja, vaikka onkin hallitusvastuussa.

Vihreät sen sijaan joutuu nyt käymään läpi vaalitulosta ja tarkastella kriittisesti omaa politiikkaansa ja asemaansa valtakunnallisena puolueena. Voi olla, että vihreät pyrkii vuoden 2022 aikana nostamaan profiiliaan omalla ydinosaamisalueellaan eli ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, ja siitä syystä vihreät päätyy jyrkälle törmäyskurssille keskustan kanssa kevään ilmasto- ja työllisyysneuvotteluissa. Todennäköisesti neuvotteluista tulee vaikeat, mutta ainahan ne vaikeita ovat.

Sunnuntain aluevaaleista on turhan aikaista tehdä johtopäätöksiä vuoden päästä käytäviä eduskuntavaaleja ajatellen, mutta joitain huomioita voi silti tehdä.

Monet tähän asti tuntemattomat, mutta nousevat kyvyt eri puolueista ja eri puolilta maata saivat hyviä vaalituloksia aluevaaleissa. Monet maakunnissa hyvän äänisaaliin keränneet ehdokkaat ovat varmasti jo lähtökuopissa kevään 2023 eduskuntavaaleja ajatellen.

Vasemmistoliiton 8 prosentin vaalitus on puolueelta perusvarma suoritus, mutta uusia kärkinimiä ei aluevaltuutettujen joukkoihin päässyt nousemaan. Vasemmistoliiton pitääkin petrata ehdokashankinnassa ja ruohonjuuritason kampanjoinnissa, jotta eri alueiden ehdokkaita saadaan tunnetuiksi. Selkeiden kärkiehdokkaiden tunnistaminen joka vaalipiirissä tulee olemaan vasemmistoliiton kenttäväen tärkeä tehtävä vuoden 2022 aikana.

Kuuntele myös päätoimittaja Jussi Virkkusen ja politiikan toimittaja Toivo Haimin analyysi kuntavaaleista KU:n Kaikki Uusiksi -podcastista:

Aluevaalit 2022

Kokoomus 21,6%

SDP 19,3%

Keskusta 19,2 %

Perussuomalaiset 11,1%

Vasemmistoliitto 8%

Vihreät 7,4%

RKP 4,9%

KD 4,2%

Liike Nyt 1,8%

VKK 1,3%