Lounais-Suomen Jätehuolto

Paimioon avautui uudenlainen jalostuslaitos, jossa aiemmin jätteeksi päätynyt poistotekstiili muuntuu kierrätettäväksi uusiokuiduksi.

Marraskuussa 2021 otettiin eräs kiertotalouden isoimmista edistysaskeleista Suomessa. Rester Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) avasivat tuolloin poistotekstiilien jalostuslaitoksen Paimioon. Kyse on Pohjoismaiden ensimmäisestä laajan mittakaavan kiertotalousinvestoinnista, jossa jalostetaan poistotekstiiliä teollisuuden uusiokäyttöön. Rester käsittelee linjastollaan yritysten poistotekstiiliä ja Lounais-Suomen Jätehuolto kotitalouksien poistotekstiiliä.

Jalostuslaitoksen käynnistys on monivaiheisen kehitystyön tulos. Kymmenisen vuotta sitten LSJH:lla havaittiin, että poistotekstiili on liian vähän hyödynnetty jäte-erä, ja alueella aloitettiin tekstiilien erilliskeräyksen kartoitus. Sittemmin erilaisia keräysmalleja sekä kierrätys- ja jalostusmahdollisuuksia on kokeiltu osana laaja-alaista tekstiilialan yhteistyöverkostoa. Telaketju-verkostossa on ollut mukana kunnallisten jätelaitosten lisäksi yrityksiä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia.

– Verkostosta on saatu synergiaetuja kierrätyksen ongelmien ratkomiseen. Yhteistyö kannattaa Suomen pienellä markkina-alueella, kertoo palvelusuunnittelija Marko Kokkonen Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Lounais-Suomen Jätehuolto

Suomessa tuotetaan 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain, josta Paimion jalostuslaitoksessa pystytään käsittelemään vuositasolla noin 12 miljoonaa kiloa. Lounais-Suomen lisäksi kuluttajatekstiiliä Paimiossa jalostettavaksi kerätään yhdeksältä kunnalliselta jätelaitokselta.

– Tavoitteena Suomessa on kerätä 3–5 kiloa kuluttajapoistotekstiiliä asukasta kohden. Tällä hetkellä toteutunut keräysmäärä on huomattavasti pienempi: noin 200 grammasta yhteen kiloon per suomalainen, Kokkonen kertoo.

ILMOITUS

Materiaalien tunnistus
infrapunateknologialla

Tekstiilien kierrätyksessä eri materiaalien oikea lajittelu on olennaisen tärkeää. Lounais-Suomen Jätelaitoksella on kehitystyön tuloksena käytössä ainutlaatuinen käsiskanneri, joka tunnistaa kymmenisen erilaista tekstiilimateriaalia infrapunateknologian avulla. Tunnistuslaitteen algoritmista muodostuu LSJH:n oma tekstiilikirjasto, joka sisältää kansainvälisestikin arvokasta tuotetietoa.

Kun poistettavan tekstiilin materiaali on käsityönä tunnistettu ja lajiteltu LSJH:n Turun Hiidenkadun poistotekstiilihallissa, kuitu avataan mekaanisesti karstaamalla Paimion jalostuslaitoksella ja lopuksi se paalataan jatkokäyttöä varten. Tällä hetkellä linjastolla toteutetaan koeajoja ja yrityspilotteja, joilla tähdätään kierrätyskuituja hyödyntävään tuotekehitykseen. Tyypillisimmin uusiokuitu soveltuu kuitukankaaksi, eristeeksi, akustiikkalevyihin, suodatinkankaisiin tai komposiitteihin. Uusiokuidun mahdollisuuksia pidetään rajattomina. Jos kuitu on tarpeeksi laadukasta, siitä tehdään uutta lankaa ja kangasta.

Kierrätyksen optimaalinen tavoite on materiaalin suljettu kierto. Tällöin poistotekstiilistä voidaan tehdä loputtomasti uusia tekstiilituotteita.

Paimion jalostuslaitoksen käsittelemää uusiokuitua hyödyntävät Nordic Upstream sisustus- ja rakennustuotteiden eristysmateriaalina sekä Infinited Fibre, joka tuottaa InFinna-selluloosakuitua. InFinnaa käyttävät kierrätyksestä kiinnostuneet muotijätit, kuten H&M Group ja Patagonia. Kotimaisen kierrätysvaatteita tuottavan Pure Wasten tavoitteena on hyödyntää uusiokuitua Suomeen rakennettavalla lankakehräämöllään.

Kierrätyksen optimaalinen tavoite on materiaalin suljettu kierto. Tällöin poistotekstiilistä voidaan tehdä loputtomasti uusia tekstiilituotteita.

– Tähtäimessä on mahdollisimman korkea arvoketju, mutta vielä emme ole suljetun kierron toteutuksessa.

Tekstiili on haastava materiaali kierrättää, koska poistoerät eivät ole tasalaatuisia, Kokkonen sanoo.

Suomi kierrätyksen kärkimaaksi

Paimio on profiloitunut kiertotalouteen Green Field Hub -toiminnallaan, joka tähtää uusien työpaikkojen syntymiseen ja hyviin asemiin kansainvälisillä miljardien eurojen kierrätysmarkkinoilla. Tekstiilituottajilla on kasvava tarve siirtyä uusiokuituun ympäristökysymysten ja EU-säätelyn kiristymisen vuoksi. Tekstiilin erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi vuonna 2025, ja Suomi lähtee toteuttamaan sitä etulinjassa jo vuonna 2023.

Eurooppaan on tarkoitus perustaa viisi kiertotalouden osaamiskeskusta, ja Suomi haluaa olla hyvissä asemissa sijoituspaikkojen valinnassa. Lounais-Suomen Jätelaitos valmistelee täyden mittakaavan jalostuslaitosta Turun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen, jossa tekstiilien jalostusta voitaisiin toteuttaa suuremmalla volyymilla. Tulevassa jalostuslaitoksessa on mahdollista käsitellä koko Suomen poistotekstiilien lisäksi myös ulkomaista materiaalia.

Kiertotaloudessa odotetaan nyt, millaiseksi EU:n tekstiilien tuottajavastuun säätely muodostuu. Suomen tavoite on, että jäsenvaltiot voisivat vastata tuottajavastuun toteutuksesta itsenäisesti.

Vaikka tekstiilien kierrätys on Paimion laitoksen myötä menossa ekologisesti myönteiseen suuntaan, tilanne ei silti poista kuluttamisen alkuperäisiä ongelmia. Pikamuoti ja resursseja tuhlaava vaatetuotanto ovat yhä rasite luonnolle, eikä vaatteiden huoletonta kulutusta voida enää kestävyyden nimissä jatkaa.

– Jo ostovaiheessa on syytä miettiä, miten pitkäikäinen tekstiilituote on, ja miten se on kierrätettävissä, muistuttaa Marko Kokkonen.

Tekstiililajittelija näkee aarteita ja roskaa

Hengityssuojaimella varustettu Clean air -kypärä päähän, kestävät työhousut ja kovakärkiset kengät jalkaan sekä hanskat käteen. Kun tekstiililajittelija Henriikka Välimäki saapuu työpaikalleen, päivä alkaa suojavarusteiden pukemisella.

– Poistotekstiilin käsittelyssä irtoaa pölyä, ja sekalaisen materiaalin joukossa voi olla vaarallisia osia, joten hyvät suojavarusteet ovat tarpeen, Henriikka Välimäki kertoo.

Lounais-Suomen Jätehuollon toteuttama kuluttajien poistotekstiilin lajittelu tapahtuu Turun Hiidenkadun hallissa, jonne tulee päivittäin kasvavia määriä kotitalouksilta kerättyä materiaalia, kuten kodintekstiiliä ja käyttövaatteita. Kaikki tuotteet lajitellaan käsin, ja materiaalikierrätykseen soveltuvat tekstiilit päätyvät Paimion poistotekstiilijalostamoon uusiokuitua varten.

Lajittelussa erotellaan selluloosa, villa, tekokuidut ja sekakuidut omiksi jakeikseen. Poistotekstiilin joukossa on paljon sellaista, mikä ei uusiokuiduksi sovellu, kuten toppapukuja, teknisiä ulkoiluvaatteita, goretexiä tai paljettimekkoja. Erityinen ongelma on likainen ja homeinen materiaali, tekstiilituholaiset ja kosteat säilytysolosuhteet.

– Jokaisen tekstiilin kohdalla joudumme miettimään, kelpaako se jatkoon vai päätyykö polttoon. Nykyisin monissa vaatteissa on elastaania, mikä on ongelma uusiokuidulle, kertoo Välimäki.

Kerätyn materiaalin alkukartoitus tehdään näppituntumalla ja tuotelappuja selailemalla, mutta kuidun lopullinen tunnistus tapahtuu mekaanisesti infrapunaskannerilla. Lajittelua suorittaa kymmenhenkinen tiimi, mutta tulevaisuudessa lajittelijoiden tarve kasvaa.

– Työporukkamme on paras mahdollinen, meillä on samanlainen arvomaailma ja kulutuskulttuuri, Välimäki kertoo.

Lajittelijan käsien kautta kulkee sellaistakin, mikä ei kuulu poistotekstiileihin: leluja, elektroniikkaa, valokuvia ja tekohampaita.

Välimäki on koulutukseltaan tekstiilialan artesaani, joka arvostaa hyvin tehtyä vaatetta. Hän löytää poistotekstiilien joukosta myös aarteita, joita kuvaa Tekstiilikukkuu-blogiinsa. Eräs harvinaisuuksista oli kaunis kastemekko, johon oli kirjailtu monen lapsen syntymäajat. Kiinnostavimmat vintage-vaatteet päätyvät myyntiin poistotekstiilimyymälään.

– Vanhin aarre on naisen päähine 1800-luvulta. Joukossa on ollut myös juhla-, hää- ja kansallispukuja sekä Lotta Svärd -pukuja.

Lajittelijan käsien kautta kulkee sellaistakin, mikä ei kuulu poistotekstiileihin: leluja, elektroniikkaa, valokuvia ja tekohampaita.

– Eteen tulee sekä kaunista että roskaa. Tuntuu, että ihmisillä on liian kiire päästä tavaroistaan eroon.

Välimäki muistuttaa, että materiaalien hyödyntämisen suhteen tärkeintä on pakata kuiva ja puhdas poistotekstiili kosteudelta suojaavaan muovipussiin.

Lisätietoja poistotekstiilin keräysohjeista

Vuonna 2022 poistotekstiilin keräysalue laajenee valtakunnalliseksi. Alueellisen keräyksen aikataulusta ja keräysohjeesta saa tietoa paikallisesta jätelaitoksesta.

Oman paikkakunnan poistotekstiilien keräyspisteen voi tarkistaa nettisivulta.