Lehtikuva/Markku Ulander

Ihmisten tapaaminen on vaalityön suola. Nyt sitä on ollut tarjolla vain vähän. Paitsi Kainuussa.

Sunnuntaina käytävien sote-vaalien kampanjointia ei ole näkynyt katukuvassa samaan tapaan kuin yleensä vaaleissa. Koronan, tiukan aikataulun ja tammipakkasten yhdistelmä on ollut monelle turhan vaativa.

– Korona sotkee opittua tapaa tehdä vaalityötä. Kuntavaaleista on kuitenkin viisastuttu sen suhteen, mitä kannattaa suunnitella ja mitä jättää suunnittelematta, sanoo Kainuussa ehdokkaana oleva Miikka Kortelainen. Hän on vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja ja Kajaanin kaupunginvaltuutettu.

Kortelainen toteaa, että joka aamu pitää kuitenkin aloittaa katsomalla uusimmat koronauutiset.

– Sitten veivataan kampanja taas sille jengalle, että sitä voidaan tehdä. Jatkuvaa muutoksessa elämistähän tämä on.

Kainuussa on pitkälti pystytty kampanjoimaan kasvotusten äänestäjien kanssa ulkona.

– Aluehallintovirasto Avi totesi erikseen tiedotteessaan, että kampanjatilaisuudet ovat sallittuja ulkona, kun ne hoidetaan terveysturvallisesti.

Pakkanen paukkuu

Pakkanenkaan ei haittaa. Kortelainen kampanjoi taannoin 25 asteen pakkasessa toreilla.

– Tämä ovat asennekysymys. Jos ihminen ei halua tehdä jotain, aina löytyy syy olla tekemättä. Ja aina on äänestäjiä, joilla on joku asia mielen päällä. Kertaakaan ei ole tuntunut, että olipa joutavanpäiväinen tilaisuus.

Mielen päällä on erityisesti palvelujen saatavuus.

– Joko ei ole riittävästi lääkäreitä tai hoitajia tai palvelut ovat hankalasti saavutettavissa. Se tympäisee ihmisiä, ja sen ymmärrän ihan täysin, Kortelainen sanoo.

– Tilanne on haastava, koska 2020-luvulla kolmasosa sote-henkilöstöstä jää eläkkeelle. Edes se ei riittäisi, että kaikki Kainuussa syntyvät lapset koulutettaisiin sote-alalle.

Hän toteaa, että Kainuussa – kuten paljolti muuallakin – työvoimapula ei kuitenkaan koske pelkästään sote-henkilöstöä. Pulaa tekijöistä on kaikkialla raskaasta teollisuudesta alkaen.

Sote-alan työvoimapulaan vasemmistoliitto haluaa parannusta kilpailukykyisillä palkoilla, inhimillisillä työoloilla ja hyvällä johtamisella.

– Lisäksi Kainuun täytyy olla avoin kaikille, jotka haluavat tulla tänne yhdessä rakentamaan Kainuuta, olipa tulija sitten Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa arvottaa ihmisiä sen mukaan, missä he ovat syntyneet.

Vasemmisto onkin pyrkinyt pitämään vaalien alla keskustelussa mukana työperäistä maahanmuuttoa. Se liittyy myös siihen, miten vasemmistossa on ajateltu saada ihmiset äänestämään.

– Asioista pitää puhua niitten oikeilla nimillä. Olemme tarkoituksella nostaneet esille asioita, jotka eivät ole helppoja ja joita muut puolueet välttelevät. Työperäinen maahanmuutto on yksi niistä. Muut pelkäävät, että toiset puolueet heiluttavat leimakirvestä sen jälkeen, jos siitä puhutaan, Kortelainen sanoo.

– Melko yksin olemme saaneet siitä puhua. Ihmisten palaute on kuitenkin ollut sellaista, että näinhän se on. Ei tässä ole varaa älylliseen epärehellisyyteen.

Pitää puhua asiaa

Toinen asia on ylipäätään vaalien merkityksen kirkastaminen äänestäjille.

– Meidän vaalilehti on Kainuussa ainoa, jossa puhutaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista paikallisella tasolla. Kaikkien muitten puolueitten lehdet oli hyvin pitkälti valtakunnallista asiaa ja paikalliset ehdokkaat olivat lähinnä seinäruusun osassa, Kortelainen kertoo.

– Jos puolueet ovat huolestuneita siitä, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita sote-vaaleista, voi syytä olla siinä, että puolueetkaan eivät puhu niistä asioista, joista pitäisi puhua. On petollista koko järjestelmälle, että ihmisiä ikään kuin höynäytetään.

Yhä uutta ja outoa

– Ei ole ollut helpoin kampanja. Ovathan hyvinvointialueet uutta ja outoa ihmisille, hankolainen vasemmistoliiton ehdokas Birgitta Gran sanoo.

Hän harmittelee sitä, että näissä vaaleissa joutuu kampanjoimaan paljolti sosiaalisessa mediassa.

– Tämä täti kuitenkin otti korin käteen ja lähti kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Vaikka sattui kova tuuli ja märkä lumipyry, sain käydä muutaman hyvän keskustelun, Gran kertoo.

– Kampanjoinnissahan parasta on juuri se, että pääsee tapaamaan ihmisiä ja keskustelemaan politiikasta. Sitä kaipaan. Digiosaaminen ja etäkampanjointi eivät kuulu vahvuuksiini. Mutta totta kai yritän niitäkin.

Ulkotilaisuuksia Länsi-Uudellamaalla on ollut jonkin verran.

– Ihmiset ovat varovaisia.Jos olisi mahdollista, järjestäisin paikan, jossa ihmiset voisivat käydä tenttaamassa kaikkien puolueiden ehdokkaita.

Oman sävynsä vaalikampanjaan Länsi-Uudellamaalla tuo kaksikielisyys.

– Se on rikkaus, mutta asettaa myös haastetta. Se, että puhutaan kahdella kielellä, vaatii tilaa ja aikaa.Tärkeää on, ettei RKP pääse yksin ratsastamaan ruotsin kielellä.

Ihan periferiassa

Hangossa kuten muuallakin on noussut huoli lähipalveluista.

– Olemmehan ihan periferiassa. Huoli yhdistää kaikkia hankolaisia ehdokkaita, hän sanoo ja toteaa, että omaa uskottavuutta lisää vasemmistoliiton vaaliohjelma, joka puolustaa lähipalveluita.

– Sitä voi ylpeästi esitellä.

Se ei kuitenkaan riitä, kun ihmiset täytyisi saada äänestämään.

– Jotkut ovat hyvin kiinnostuneita vaaleista. Mutta olipa sellainenkin keskustelu, jossa henkilö sanoi, ettei pidä uudistuksesta ollenkaan ja on siksi päättänyt olla äänestämättä. Ehdotin, että hän äänestäisi vaikkapa pienintä pahaa, kun uudistus kuitenkin toteutetaan. Mutta tämä ei kuulemma kosketa häntä, vaikka tietysti se koskettaa.

Harmillisten sattumien summa

– Vähän siten kuin märkä palaa, turkulainen Mervi Uusitalo-Heikkinen kuvailee kampanjointia.

Hän harmittelee sitä, että harmillisia sattumia on osunut monta yhteen.

– Kaikki lähitapahtumat on täytynyt perua ja pärjätä somekanavien avulla

Rajoitukset rajaavat muutenkin kohtaamiset vähiin ja digikampanjoinnissa on yhä opettelemista.

– Aavistelen, että ihmiset eivät jaksa innostua esimerkiksi etätapahtumista. Ruudun ääressä joudutaan olemaan riittävästi muutenkin.

Loppiaisen jälkeen kampanjointi on kuitenkin aktivoitunut. Samaan aikaan mediankin kiinnostus vaaleja kohtaan on lisääntynyt.

– Silti nämä vaalit tuntuvat tärkeydestään huolimatta olevan äänestäjille hankalat. On kuitenkin ennenkuulumatonta, että ennakkoäänestyksen alkaessa iso osa ihmisistä oli vielä ihan skutsissa siitä, mitä tässä tapahtuu, Uusitalo-Heikkinen arvioi.

Siihen hänellä ei ole ihmelääkettä, että miten ihmiset saataisiin äänestämään.

– Nyt olisi kuitenkin tärkeää, että jokainen ainakin omassa lähipiirissään, työpaikalla ja somekanavillaan saisi ihmisiä keskusteluun mukaan, hän sanoo.

– Ei välttämättä ole viisasta viljellä sitä ajatusta, että ketään ei kiinnosta. Ihminen on laumaeläin ja ajattelee sitten, että on ok olla äänestämättä, kun naapurin Perttikään ei äänestä Jos politiikka ei muutenkaan hirveästi kiinnosta, sekin voi olla syynä, että pitää nähdä vaivaa saadakseen selville, mistä vaaleissa on kyse.

Sössimisen vaara

Uusitalo-Heikkisenkin kokemus on, että eniten kansalaisten huulilla ovat jonot sote-palveluihin.

– Turussa tilanne on erityisen hankala. Toinen nimenomaan Turussa puhuttanut asia on mielenterveyspalvelujen heikko tila. Monilla on mielen päällä vanhustenhoito, hän luettelee.

– Sen soisi, että ikäihmisille saataisiin järjestettyä arvokas vanhuus.

Hän toivoo, että sote-rahoituksen siirryttyä valtiolle rahoitusongelmat helpottaisivat.

– Olen sen suhteen optimisti. Huonommaksi tilanne ei voi mennä, hän hymähtää, mutta muistuttaa, että tilanne ei ole joka paikassa samanlainen.

– Joku pienen paikkakunnan asukas oli tullut vaaliteltalla sanomaan, että älkää sössikö tätä, kun meillä pääsee lääkärin hoitoon samana päivänä. Ihmiset pelkäävät, että sössimisen vaara on olemassa. Mutta siksi pitäisikin äänestää ja vaikuttaa siihen, ketkä luovat uuden systeemin, ovatko he porvareita vai vasemmistolaisia. Mitään ei ole kiveen hakattu.

Valtiovalta jätti tehtävänsä hoitamatta

Pitkät etäisyyden ja pakkaset leimaavat myös Lapin hyvinvointialuetta.

– Tänään on alle 25 astetta pakkasta, sanoo Utsjoella asuva vasemmistoliiton ehdokas Anni Ahlakorpi.

Hän on tyytyväinen siihen, että Lapin Kansan vaalipaneeli muuttuikin etätapahtumaksi, kun yleisöä ei olisi paikan päällä Rovaniemellä kuitenkaan ollut. Hän säästyi ottamasta vapaaksi kaksi palkatonta työpäivää, yhden menomatkaa, toisen paluuta varten.

Muutenkin kampanjointi on somepainotteista.

– Jossain määrin se ehkä asettaa ehdokkaat samalla viivalle, vaikka toki ne, joilla on rahaa, saavat ostettua näkyvyyttä sekä somessa että perinteisessä mediassa, hän arvelee.

Hän arvioi, että ihmiset ovat yhä pihalla siitä, mitä vaaleja nyt käydään.

– Se tuo kampanjointiin oman haasteensa. Ehdokkaille ja puolueille on jäänyt tehtäväksi se valistustyö, joka valtiovallan kuuluisi hoitaa.

Ahlakorpi kampanjoi lähinnä kotikunnassaan.

– Olisi mahtavaa jos pääsisi kiertämään Lappia, hän haaveilee.

– Vaikka tuntuu, että aluevaalitilaisuus ei riitä ihmisille syyksi saapua paikalle, jos ei ole käsitystä siitä, mitkä vaalit ovat meneillään.

Vahvasti puoluevaalit

Ennusteeseen alhaisesta äänestysprosentista hän kuitenkin suhtautuu ristiriitaisesti.

– Utsjoella on vahva äänestämisen perinne ja aina korkea äänestysprosentti, viime kesän kuntavaaleissakin se oli 81,6. Mutten uskalla luottaa siihen, että se näkyisi aluevaaleissa.

– Välillä kuulee jopa sellaisia puhetta, että pienissä kunnissa on turha äänestää, koska Rovaniemi ja Kemi kuitenkin rohmuavat kaikki paikat. Ehdokasasettelun aikana puhuttiin jopa, että Utsjoen ja Inarin pitäisi asettaa yksi yhteinen ehdokas, jotta saataisiin edes yksi läpi. Mutta pitää muistaa, että nämä, jos mitkä, ovat puoluevaalit. Se vaatii äänestäjältä panostusta, mutta pitäisi jaksaa lukea puolueiden vaaliohjelmat. Ymmärrän, että keskivertoäänestäjän ei tule sitä tehtyä.

Hän muistuttaa siitä, että sillä on iso merkitys, istuuko aluevaltuustossa oikeistolaisia vai vasemmistolaisia ihmisiä.

– Se vaikuttaa palveluiden kohtaloon, Ahlakorpi sanoo.

Häntä surettaa muutosvastarinnassa se, etteivät ihmiset ymmärrä nykymallin tulleen tiensä päähän. Sillä ei ole tulevaisuutta, että kunnat kantaisivat vastuun sote-palveluista.

– Sillä ei pystytä takaamaan kaikille suomalaisille yhdenvertaisia laadukkaita sote-palveluita, hän sanoo.

– Ihmiset pelkäävät, että palvelut keskitetään, eikä pikku paikkakunnille jää mitään. Siksi sitä toivoisi, että katsottaisiin vaaliohjelmista, mitkä puolueet seisovat sen takana, että lähipalvelut pysyvät laadukkaina joka puolella.

Mitä tarkoitetaan lähipalveluilla?
– Niillä tarkoitetaan tietysti toimivaa terveyskeskusta, joka tarjoaa peruspalvelut ja jonka kautta pääsee tarvittaessa erikoissairaanhoitoon, Ahlakorpi sanoo ja esittelee kotikuntansa etäisyyksiä: Nuorgamista on matkaa Utsjoelle terveyskeskukseen reilut 40 kilometriä.

”Ei ole tarkoituksenmukaista tarjota keskussairaalatason palveluja joka kunnassa.”

– Joku voisi sanoa, ettei sitä voi pitää lähipalveluna, mutta täällä se on lähipalvelu. Ymmärrän kyllä, ettei ole tarkoituksenmukaista tarjota keskussairaalatason palveluja joka kunnassa.

Ahlakorpi sanoo aina välillä miettivänsä, miten historiallisista vaaleista nyt on kyse.

– On se siistiä. Kauan kaivattu ja tosi tarpeellinen uudistus tehdään nyt, hän sanoo.

Kärsimys kaukana

Kotkalainen ehdokas Joona Mielonen toteaa, että kesän kuntavaalit vaikuttavat ja vaaliväsymystä on ilmassa.

– Viime viikkoina olemme kuitenkin aktivoituneet ja olleet näkyvillä siellä, missä meidän budjetilla pystyy näkymään, hän sanoo.

– Täytyy tehdä enemmän jalkatyötä, koska olemme muita köyhempi ryhmä, joka ei pysty hallitsemaan mediatilaa.

Vaikka koronaohjeistus on muuttunut pitkin matkaa, Kotkassa on voinut olla näkyvillä torilla, tietysti maskit kasvoilla. Pakkanenkaan ei ole masentanut.

– Siitä on kärsimys kaukana kun hyvällä porukalla läppä lentää. Ihmisten kasvokkain tapaaminen ja keskustelujen käyminen on politiikan on parasta antia.

Ymmärrettävää epäluuloa

Kotkassa äänestysprosentti on viime vaaleissa madellut alhaalla.

– 50 prosenttia on vähin, mihin voisi olla tyytyväinen. Olen kuitenkin varma, että siihen ei päästä. Kotkan seudulla ollaan muutenkin passiivisia äänestämisen suhteen ja erityisesti aluevaaleissa on pelko, että ihmiset eivät ymmärrä lähteä äänestämään, Mielonen pohtii.

Hänestä nimenomaan Kymenlaaksossa olisi syytä äänestää.

– Täällä ihmiset ovat tyytymättömiä palvelujen laatuun, keskittämiseen ja alasajoon, Mielonen sanoo.

– Silti viimeksi joulukuussa täkäläinen sote-kuntayhtymä teki miljoonatason leikkaukset. Silloin muun muassa ajettiin alas lastensuojelun vastaanottokoti ja tärkeä yksikkö keskussairaalasta, päätettiin aikaistaa terveysasemien lakkautuksia, leikattiin omaishoidosta, toimeentulotuesta ja henkilöstömitoituksesta. Luulisi, että ihmiset haluaisivat äänestää niitä puolueita, jotka laittoivat kampoihin leikkauksille.

”Siitä on kärsimys kaukana kun hyvällä porukalla läppä lentää.”

Vain vasemmistoliitto vastusti leikkauksia.

– Aika vähän tästä on puhuttu, mutta Kymenlaaksossa sote-politiikan seuraaminen ei ole helppoa. Paikallinen media on passiivinen. Kukaan ei esimerkiksi tiedä, että vasemmistoliiton ainoa yhtymävaltuutettu esitti enimpien leikkausten perumista.

Pari viikkoa sitten Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus kertoi, että vain kymmenen prosenttia siihen vastanneista uskoo sote-palvelujen paranevan sote-uudistuksella. Mielonen pitää sitä ymmärrettävänä.

– Se tietysti juontaa siihen, että historiassa ei juuri ole hallinnon tai alueiden yhdistämisprojektia kuntaliitoksista lähtien, joka olisi johtanut siihen, että reuna-alueilla palvelut olisivat parantuneet, hän sanoo.

– Kaikki ymmärtävät, että kun aletaan säästää, silloin vähiten käytetyt palvelut ovat ensimmäisinä uhattuina. Siksi on olemassa uhka, että reuna-alueilta aletaan keskittää palveluja.