Jälleen yhdestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) lausunnosta on noussut tai nousemassa kohu. Nyt kyse on uutistoimisto Reutersille annetusta haastattelusta, jonka otsikkoon on nostettu Marinin kommentti, että Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa on hyvin epätodennäköistä hänen kaudellaan.
Yksi politiikan erikoistoimittaja on jo ehtinyt tuomitsemaan lausunnon, minkä lisäksi mikroblogipalveu Twitterissä on kummasteltu Marinin lausuntoa. Tässä aktiivisimmat tilit ovat olleet kokoomuslaisia ja vihreitä.
Moni on ohittanut olankohautuksella Marinin samassa haastattelussa antaman kommentin, että Suomi on tukee hyvin kovia pakotteita Venäjää vastaan, jos maa hyökkää Ukrainaan.
Mitä Marin sitten oikein sanoi? Hän viittasi haastattelussa tällä vaalikaudella tehtyyn ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja lisäsi, että Suomi ei tällä hetkellä harkitse jäsenyyden hakemista. Marin myös totesi, että Suomella on mahdollisuus hakea Naton jäseneksi tulevaisuudessa. Mutta päätöksen ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan Suomi tekee itse, Marin painotti. Hirveän yllättävänä lausuntoa on vaikea pitää.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin ottaa osaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän selvensi hieman kryptistä uudenvuodenpuhettaan jälkikirjoituksella tammikuun alussa.
”Toteamukseni Suomen valinnanmahdollisuuksista, joihin kuuluu myös mahdollisuus sotilaallisesti liittoutua ja hakea Nato-jäsenyyttä, on asiallisesti tismalleen sama, jonka lausuin jo joulukuun alussa. Tätä tärkeää mahdollisuutta ovat ohjelmissaan hallituksemme korostaneet. Yhtä tärkeää on, että Nato pitää avoimien ovien politiikasta kiinni. Siis nyt selvä ja vakaa. Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi”, Niinistö kirjoitti tasavallan presidentin kotisivuilla
Nykyistä vaalikautta on jäljellä reilu vuosi, mikä tarkoittaa Marinin nykyisen kauden päättymistä. Siinäkin mielessä Marinin lausuntoa on vaikea nähdä kovinkaan vallankumouksellisena. Seuraavien vaalien jälkeen aloittava hallitus tekee omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjauksensa.
Enemmistö vastustaa
Suomen Nato-keskustelu on kiihtynyt sinänsä ymmärrettävästi, kun Venäjän uhittelu eri puolilla on lisääntynyt. Venäjä on kasannut sotilaita Ukrainan rajalle, maa vaatii uutta etupiirijakoa Eurooppaan ja lietsoo epävakautta lähialueillaan.
Vaikka Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut, on vastustajia edelleen enemmän. Helsingin Sanomain tammikuussa teettämässä gallupissa jäsenyyttä kannatti 27 prosenttia vastaajista, jäsenyyden vastustajia oli 42 prosenttia. 30 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Aiheesta kertova juttu oli otsikoitu ”Nato-jäsenyyden vastustus putosi ennätyksellisen alas”.
Nato edellyttää, että jäsenyyttä hakevassa maassa sotilasliitolla on kansan enemmistön tuki. Tällä hetkellä sitä ei todellakaan ole, ja KU:n selvityksen perusteella selvä enemmistö kansanedustajista vastustaa jäsenyyttä. Sitä ei tarvitse mitata kansanäänestyksellä, joskin sitä on muun muassa vasemmistoliiton riveistä vaadittu. Kansanäänestyksen ongelma on, että jos se päättyy jäsenyyttä vastustavien voittoon, menettää Suomi osan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta liikkumavarastaan eli sen kuuluisan Nato-option.
KU:ssa julkaistiin 20 vuotta sitten juttu, jossa nuori vasemmistopoliitikko Paavo Arhinmäki vaati Nato-jäsenyyttä seuraavien eduskuntavaalien teemaksi.
– Nyt on pakotettava puolueet ja poliitikot tuomaan selvästi esille todelliset kantansa Natoon, Arhinmäki paalutti tammikuussa 2002.
2003 ei saatu Nato-vaaleja. Vuonna 2023 sellaiset hyvin todennäköisesti saadaan.
Lue lisää: Li Andersson: Nato-jäsenyys olisi valtavan suuri muutos väärään suuntaan