Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien kolmas rokote mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa.
THL julkaisi lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Hallitus on aamupäivästä asti ollut koolla pohtimassa tautitilannetta, rajoituksia ja mahdollista valmiuslain soveltamista.
THL:n mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä.
– Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.
– Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämättä vaikuttaisi sairaalahoidon tarpeeseen kokonaisuudessaan, toki se tasaisi tarvetta pidemmälle aikavälille.
Tautihuippuun pari viikkoa
THL arvioi, että omikronin aiheuttama tartuntahuippu voi olla edessä jo tammi-helmikuun vaihteessa. Sairaalaan voi päätyä kaksi tai kolme kertaa enemmän potilaita kuin joulukuussa. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko maassa sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa 12 viikon ajan ja enimmillään 900–1 300 ihmistä viikossa.
Pääministeri Sanna Marin arvioi aamupäivällä ennen hallituksen neuvottelun alkua nykyisten koronarajoitusten jatkuvan vielä tammikuun jälkeen terveydenhuollon kuormituksen vuoksi.
– Itse ajattelisin, että meidän on todennäköisesti jatkettava nykyisiä rajoituksia tammikuun lopusta, mutta kuinka pitkään, se on yksi asia, josta keskustelemme. Näemme myös sen, että nämä rajoitustoimet eivät ole yhtä vaikuttavia tätä omikronmuunnosta vastaan kuin aikaisemmin, Marin sanoi.
THL toteaa lausunnossaan omikronin aiheuttaman koronataudin olevan nykytiedon valossa aiempia virusvariantteja lievempi. Siksi yksittäisen potilaan sairaalahoidon odotetaan kestävän aiempaa lyhyemmän aikaa. Lisäksi tehohoidon kuormitus on selvästi maltillisempaa kuin aiemmilla varianteilla.
Hoitohenkilöstön riittävyys suurin kysymysmerkki
THL katsoo, että sairaalahoidon tarpeen mahdolliseen kasvuun lähiviikkoina on joka tapauksessa varauduttava. Tämä koskee etenkin vuodeosastoja, mutta myös tehohoitoa.
Suurin yksittäinen kysymys koskee hoitohenkilöstön riittävyyttä. THL katsookin, että valmiuslakia tai muita säädösten mukaisia valtuuksia pohdittaessa huomio tulee kohdistaa siihen, miten terveydenhuollon henkilöstön riittävyys voidaan varmistaa.
Ensisijaiseksi keinoksi THL ehdottaa hoitoon pääsyn aikarajoja ja henkilöstömitoituksia koskevien velvoitteiden lieventämistä muutamiksi viikoiksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön työvelvoitteen käyttöönoton tulisi olla toissijainen keino.
Testaaminen ja jäljittäminen ei toimi enää
THL:n arvioi myös, että hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä suuressa osassa maata.
Hallitus pohtiikin tänään myös koronastrategian uudistamista. THL neuvoo korvaamaan nykyisen lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, oireisten kannustamisella omaehtoiseen eristäytymiseen kotona sekä siihen, että altistuneet perheenjäsenet välttävät mahdollisimman hyvin ulkopuolisia kontakteja.
Lisäksi keskeisen tärkeää on rokotusten edistäminen, myös vielä kokonaan rokottamattomien osalta.
Sisärajavalvonnan jatkamista THL ei pidä enää perusteltuna. Matkustajien merkitys koronaviruksen leviämiseen Suomessa on sen mukaan jopa olematon. Lisäksi rajojen terveysturvallisuustoimien vaikuttavuus on heikko.