Uusi sote-laki antaa turvallisille ja laadukkaille terveyspalveluille hyvät lähtökohdat. Laissa edellytetään uusilta hyvinvointialueilta ”riittävää” omaa palvelutuotantoa. Mitä tuo riittävä sitten käytännössä tarkoittaa, siitä tullaan varmuudella käymään tiukkoja keskusteluja uusissa aluevaltuustoissa. Terveyspalvelujen pääpainon tulee kuitenkin olla hyvinvointialueiden omassa tuotannossa, jota on syytä hieman perustella.
Vaikka tietyissä piireissä Suomen julkisia terveydenhuoltopalveluja tämän tästä moititaankin tehottomuudesta ja huonosta laadusta, niin todellisuudessa tilanne on kuitenkin päinvastainen. Tämä ilmenee The Lancetin vuonna 2018 julkaisemasta tutkimusartikkelista, joka arvioi suomalaisen terveydenhuollon hinta-laatusuhteen maailman parhaaksi.
Vertailu Yhdysvaltoihin osoittaa Suomen julkisten terveyspalvelujen kustannustehokkuuden. Kun Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2017 kului 6,9 prosenttia terveysmenoihin, niin yksityisten terveyspalvelujen varaan rakentuvassa Yhdysvalloissa terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 14,4 prosenttia. Vertailussa on otettava vielä huomioon, että suuri osa Yhdysvaltain kansalaisista on täysin terveyspalvelujen ulkopuolella.
Uutiset yksityisten hoitokotien haltuunotosta Suomessa ovat muodostuneet valitettavan yleisiksi ja nostavat esiin terveyspalvelujen ulkoistamisiin liittyviä uhkakuvia. Hoitajamitoitusten ja muiden lakisääteisten määräysten systemaattisella rikkomisella ylikansalliset terveysjättiläiset ja niiden takana vaikuttava kansainvälinen finanssipääoma ovat pyrkineet kasvattamaan voittojaan. Veronkierto ja kaikenlaisten viranomaismääräysten systemaattinen rikkominen puhuvat korutonta kieltä finanssipääoman etiikasta.
Finanssipääoman grand old man Björn Wahlroos onkin osuvasti luonnehtinut etiikkaa ja moraalia yksilöiden ominaisuuksiksi ja muistuttanut, että yhtiöiden ainoa perustehtävä on voiton tuottaminen. Nykyään niin trendikkäitä yritysten vastuullisuusraportteja laaditaankin hänen mukaansa lähinnä ”markkinoiden paineesta”. Sitäkin tärkeämmäksi muodostuu nyt yhteiskunnan rooli eettisten ja moraalisten arvojen puolustajina.
Viime vuosien leikkauksista ja heikennyksistä huolimatta meillä on edelleen vahva julkisten terveyspalvelujen perusrunko. Ääniuurnilla kaivataan nyt jokaista, jonka mielestä hyvinvointialueiden terveyspalvelut tulee järjestää pääosin omana tuotantona. Koska sivistysvaltiossa julkinen terveydenhuolto ei perustu bisnekselle.
Jarno Valtonen
Pori