Matti Ronkainen

– Lisäksi olen aina ollut senttikorotuksen kannalta, se hyödyttäisi meitä pienipalkkaisia enemmän, jatkaa Helena Kurvinen, joka on paitsi ay-aktiivi, myös ehdokas sote-vaaleissa.

Helena Kurvinen työskentelee Multimekin työstökeskuksella koneistajana. Konepaja valmistaa muun muassa murskainten osia ja energiakouria. Töissä on noin 80 rautakouraa, joista puolenkymmentä naisia.

Jos teknologiateollisuuteen ei olisi saatu ratkaisua, Kurvisen työpaikka olisi ollut yksi työnseisauksen piiriin kuuluneista työpaikoista.

Kurvinen on tyytyväinen, että sopu löytyi ja lakko pystyttiin välttämään.

– Aina sopu on parempi kuin lakko, mutta kyllä korotusta olisi saanut olla enemmänkin, hän sanoo.

Kaiken kaikkiaan tilanne on nyt paljon parempi kuin miltä se syksyllä näytti. Kurvinen kertoo, että työntekijät olivat kantaneet huolta sopimusten yleissitovuudesta. Nyt se sitten kuitenkin saatiin.

ILMOITUS

Palkkaratkaisussa tärkeintä Kurvisen mukaan on tietenkin se, että palkalla tulee toimeen.

Palkankorotusten olisi hänen mielestään kuitenkin pitänyt olla epäsolidaarisen prosenttilinjan sijaan senttejä ja euroja.

Pääluottamusmiehenä 10 vuotta

Helena Kurvinen on alan vaihtaja. Hän ehti olla 15 vuotta kunnan keittiöhommissa.

– Vaihtoehdot olivat levyseppä-hitsaajan ja lähihoitajan kurssit, valitsin metallin. Puolentoista vuoden kurssin työharjoittelu oli Multimekissa ja tänne pyysivät töihin, hän kertoo.

Ja sitten työkaverit valitsivat tulokkaan pääluottamusmieheksi.

– Jouduin luottamusmieskurssilta suoraan yt-neuvotteluihin, joissa ei voitu välttää irtisanomisia. Vuoden 2008 lama yllätti, työt loppuivat kerta kaikkiaan. Tilanne oli aivan uskomaton. Kaikki ymmärsivät, ettei ollut vaihtoehtoja, mutta jotkut lopettivat tervehtimisen. Ikään kuin minä olisin heidät irtisanonut.

Luottamusta riitti kovan kokemuksen jälkeenkin: pääluottamusmiehen tehtävä jatkui 10 vuotta, kunnes hommaan löytyi uusi.

Ammattiosaston hallituksessa – osasto on Multian ja Keuruun rautakourien yhteinen – Kurvinen on ollut pitkään, nytkin opintosihteerinä. Hän on ollut liittokokousedustajana ja vaikutti yhden kauden SAK:n edustajistossa.

Ehdolla sote-vaaleissa

Jo ennen alan vaihtoa Helena Kurvinen vaikutti Multialla vasemmistoliiton valtuutettuna. Nyt on lähtenyt käyntiin jo viides kausi hurjalla kannatuksella: hän keräsi vaaleissa 7,8 prosenttia Multialla annetuista äänistä. Nyt hän on ehdolla aluevaaleissa.

Multian esimerkki osoittaa, että vasemmiston kannatuspotentiaalia on myös harvaan asutulla maaseudulla. Vasemmistoliitto voitti kuntavaaleissa Multialla: paikat tuplaantuivat kahteen, kannatus nousi 2,5 prosenttiyksikköä 10,7:ään.

Kurvinen nousi kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi ja sai hakematta tärkeitä tehtäviä kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston ja maakuntavaltuuston jäsenyyden.

Mistä moinen ja miten yhdistää työ ja luottamustehtävät?

Helena Kurvinen yrittää kierrellä, että vuonna 2004 hän ”peri” pitkäaikaisen valtuutetun, Lauri Niemelän äänet. Niemelä teki työtä Kurvisen hyväksi.

– Lauri kuoli ennen vaaleja, eikä nähnyt tulosta. Toisen kerran perin ääniä, kun pitkään valtuutettuna ollut Eila Laaksonen ei enää lähtenyt ehdolle. Kahdet vaalit olen ollut yksin ehdolla ja mennyt läpi. Ei ole saatu muita ehdokkaita, Kurvinen selittää.

– Vaikeeta se on itte sanoa. Oon vain yrittänyt olla rehellinen. Olen kyllä kuullut, että moni joka ei varmasti mua äänestä, on ennen vaaleja pohtinut, että kyllä kai se Helena on taas ehdolla.

Niin, kyllä Helena on ehdolla myös tulevissa aluevaaleissa.

– Aikaa näihin tehtäviin menee. Ei riitä, että istuu kokouksissa, on myös perehdyttävä asioihin. Sen takia luottamusmieshommankin jätin. Ei kyllä ehdi mitään muuta harrastaa. Läheisten tuella olen jaksanut.

Parannusesityksistä keskusteltava puolueessa

Niin ay- kuin puolueaktiivinakin kokemusta kerännyt Kurvinen toivoo, että puolueessa keskusteluun nostettaisiin nykyistä enemmän työläisten asemaa ja etuja parantavia esityksiä.

– Työajan lyhennys kuuteen tuntiin iäkkäämmille ja raskaimpia töitä tekeville sekä vajaakuntoisille. Ansaitulle eläkkeelle pääsyä pitää helpottaa ja nuoret saisivat töitä, Kurvinen nostaa kuin listan aluksi.

– Työpaikat ovat vaikuttamisen paikkoja.

Yhdessä pohtimalla ajettavaa löytyy Kurvisen mukaan paljon – siihen vain olisi ryhdyttävä jo kannatuksen suunnan vuoksi.

– Työpaikat ovat vaikuttamisen paikkoja.

Paikallinen sopiminen ei ole Kurvisen mielestä paha, kunhan kyse on aidosta sopimisesta.

– Esimerkiksi meillä liukuva työaika toimii hyvin. Voi tulla ja lähteä joustavasti, kun tunnit tulevat täyteen. Liukumasta on sopimus, paljonko voi olla plussalla tai miinuksella. Mutta työehtosopimus paikallisesti on sitten jo eri asia, Helena Kurvinen toteaa.

Juttua on muokattu 14.1.2022 kello 17.43. Lisätty tieto, että jutun toinen kirjoittaja on Sirpa Koskinen. Kurvisen haastattelu tehtiin marraskuussa, jolloin teknologiateollisuuteen ei ollut vielä tehty uutta työehtosopimusta. Koskinen haastatteli Kurvista 12. tammikuuta.