Emma Grönqvist

Uusi johtaja astuu tehtävään kesäkuussa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen jää eläkkeelle kesän jälkeen uuden edustajistokauden alettua.

Asara-Laaksonen täytti viime vuonna 64 vuotta. Hän on toiminut tehtävässään kesästä 2001 lähtien, ensin KTV:n ja sitten JHL:n toimialajohtajana. Samalla hän on nykyisen SAK:n hallituksen pitkäaikaisin jäsen, sitäkin kesästä 2001 lähtien.

–  Nyt on vuoro antaa aikaa läheisille eli puolisolle, lapsille, lapsenlapsille ja iäkkäille vanhemmille, hän perustelee lähtöään.

JHL:ssä käydään edustajiston vaalit helmikuussa, ja kesäkuussa uusi 120-jäseninen edustajisto valitsee liitolle puheenjohtajan ja kaksi toimialajohtajaa. Vaalitulos ratkaisee, mihin tehtävään Asara-Laaksosen seuraaja lopulta valitaan. Demareita edustavat nykyinen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja toinen toimialajohtaja Håkan Ekström ovat ilmoittaneet haluavansa jatkaa tehtävissään.

Onnistunut ehdokasasettelu

– Nyt on tosi hyvä henki vaalityössä, koska ehdokasasettelu meni kaiken kaikkiaan hyvin, Asara-Laaksonen sanoo oman ryhmänsä puolesta.

ILMOITUS

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitolla on runsaat 340 ehdokasta liittovaaleissa. Se on noin 40 prosenttia ehdokkaista. Nyt vaalit käydään kahden ryhmän välillä. Toinen vaaliliitto on demarien ja sitoutumattomien vaaliliitto. Aiemmin mukana on ollut muitakin poliittisia ryhmiä.

– Meidän pitää saada myös muutkin kuin vasemmistolaiset liiton jäsenet innostumaan vaaleista. Valtaosa ammattiliittojen jäsenistähän ei kuulu puolueisiin. Vaaliliitossammekaan ei edellytetä puolueen jäsenyyttä. Mukana on ihmisiä, jotka jakavat kanssamme samanlaiset arvot ja tavoitteet, Asara-Laaksonen toteaa.

Hän arvioi, että vasemmistolaiset toimijat ovat usein luotettuja työpaikoilla, koska he puolustavat osaavasti ja tinkimättömästi kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja etuja.

Asara-Laaksonen pitää ehdokasasettelun onnistumista vahvana viestinä ammattiyhdistysliikkeen puolesta.

– Se osoittaa vahvaa tukea tällaisena aikana, jolloin ay-liikettä yritetään murentaa monin keinoin eri suunnista. Liikkeen merkitys vain vahvistuu, kun palkansaajan perusoikeudet ovat hyökkäysten kohteena, Asara-Laaksonen painottaa.

– On iso ja arvokas teko lähteä ehdokkaaksi. Se on osoitus siitä, että ihminen haluaa vaikuttaa liiton toimintaan ja sen linjoihin. Ehdokkaat ovat yleensä paikallistasollakin aktiivisia, ja heidän ajatus- ja arvomaailmansa usein on tyypillisesti sellainen, että kotipesä löytyy helpommin vasemmalta.

Hän toteaa, että ay-liikettä tarvitaan nyt niiden samojen asioiden edistämiseen, joita varten se aikanaan on syntynyt.

– Niitä ovat säälliset työehdot, toimeentulo ja lisäksi mahdollisuus sivistykselliseen kehittymiseen.

– On syytä muistaa, että työelämässä on jo nykyään todellisuutta se, että monien työsuhteissa ei noudateta työehtosopimusta lainkaan tai luottamusmiesjärjestelmää ei ole tai se on puutteellinen. Siten koko järjestelmään kohdistuu sellaisia iskuja, että sen olemassaolosta taistellaan kaiken aikaa. Samalla kun paineet työnantajapuolelta ja poliittiselta puolelta ajavat kohti työehtojen halventamista, ollaan monella alalla vasta tilanteessa, jossa työehtoja rakennetaan ja pyritään vakiinnuttamaan normaalille tasolle.

Pelottavimpana Asara-Laaksonen pitää työnantajapuolelta tulevia iskuja, joilla pyritään kaatamaan koko yhteisen sopimisen järjestelmä.

– Se on järjestelmä, joka on turvannut vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. En voi uskoa, että työnantajatkaan sitä laajasti haluavat.

Hän toteaa sopimisen kulttuurin olleen yksi Suomen suurimpia vahvuuksia korkean sivistystason ja toimivan hyvinvointivaltion rinnalla.

– Kuka suojelee yksittäistä työntekijää, jos ei ole tätä järjestelmää? Se johtaisi hallitsemattomaan tilanteeseen työmarkkinoilla. Enää ei duunarin pinna kestä sitä, että ollaan hukkaamassa turvaverkot, joita on rakennettu lähes sata vuotta.

JHL:n Vasemmiston ja sitoutumattomien vaalilause on reilut työehdot kuuluvat kaikille.

– Se on asian ydin. Reilut työehdot perustuvat toimivaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmään ja työntekijän aseman parantamiseen. Suomea ei pelasteta työehtoja huonontamalla, töitä ulkoistamalla eikä työtaisteluoikeutta rajaamalla tai työehtosopimusten sitovuutta heikentämällä.

Demokratian pitää kuulua

Nyt Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitolla on 29,4 prosenttia edustajiston paikoista. Tavoite on saavuttaa vaalivoitto ja vahvistaa liittoa.

– Meillä on hyvä fiilis, ja olemmehan voittaneet kaikissa aiemmissa JHL:n vaaleissa, Asara-Laaksonen muistuttaa.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä varmistuva vaalitulos ratkaisee, mihin tehtävään liiton johdossa Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto henkilöä etsii.

– Demokratian pitää puhua ja näkyä myös henkilövalinnoissa. Eihän paikkoja kansallisissakaan vaaleissa jaeta ennen vaaleja vaan tuloksen mukaan. JHL:n vaalit eivät ole eliitin vaalit, vaan tarkoituksena on tuoda hallintoon ja liiton päätöksentekoon jäsenistön asiat ja työpaikkojen ääni. Haluamme, että liittovaalien tulos näkyy aidosti liiton johdon valitsemisessa ja hallitusvalinnoissa, Asara-Laaksonen sanoo.

– Haemme innostunutta ja rohkeaa, mutta myös osaavaa, yhteistyökykyistä ja luottamuksen arvoista henkilöä liiton johtoon. Toiminta ja johtaminen liitossamme on laajaa yhteiskuntavaikuttamisesta, järjestötyöstä, sopimustoiminnasta, työttömyysturvasta ja koulutuspolitiikasta aina organisaatiojohtamiseen asti.

Hän kannustaa rohkeasti hakemaan tehtävään.

– Toivomme hakijoita liiton sisältä ja ulkopuolelta, Asara-Laaksonen sanoo ja kehottaa kiinnostuneita kyselemään asiasta häneltä suoraan.

Hakuaika tulee jatkumaan vielä vaalien jälkeen maaliskuussa, ja hakuryhmä seuraajan etsintään perustetaan liittovaalien jälkeen.

Pienipalkkaisten vuoro

Asara-Laaksonen listaa Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton keskeisiä periaatteita:

– Taistelemme jokaisen jäsenen toimeentulosta elämäntilanteesta riippumatta, on jäsenen työpaikka kunnassa, hyvinvointialueella, yksityisellä, valtiolla tai kolmannella sektorilla, sekä työttömyyden aikana.

Hän painottaa sitä, että palkkaratkaisujen pitää tukea tasa-arvoa ja samapalkkaisuustavoitetta.

– Niinpä nyt on pienipalkkaisten vuoro saada suurempi osuus palkankorotuksista, Asara-Laaksonen painottaa.

– Kannatamme työajan lyhentämistä palkkatasoa alentamatta. Kannustamme suomalaisia työpaikkoja erilaisiin työaikakokeiluihin, joiden avulla voidaan kehittää työn tuloksellisuutta ja parantaa työhyvinvointia.

Vaaliliiton tavoite on myös vihdoin saada kanneoikeus työelämän heikompien turvaksi.

– On häpeällistä, että Suomi matelee Euroopan perimmäisessä vaunussa.

Historiallinen mullistus tulossa

Asara-Laaksonen korostaa myös sitä, että julkisen sektorin historian suurin mullistus – sote-uudistus – on toteutettava sekä kuntiin jäävien että hyvinvointialueille siirtyvien asema turvaten. Tukipalvelutehtävissä työtä tekevien asema on turvattava.

– Kehitämme ja uudistamme työelämää huolehtien myös tulevien sukupolvien työelämän laadusta ja ympäristöstä.

”Kehitämme ja uudistamme työelämää huolehtien myös tulevien sukupolvien työelämän laadusta ja ympäristöstä.”

Asara-Laaksonen on ylpeä siitä, että JHL:n jäsenet ovat voimaansa käyttäen näyttäneet kaapin paikan työnantajille vaikuttamalla poliittisten päättäjien ratkaisuihin monilla paikkakunnilla.

– Kiitos kuuluu jokaisella jäsenelle, joka on osallistunut poliittiseen vaikuttamiseen ja työtaisteluihin. Olemme yhdessä näillä keinoilla lisänneet arjen turvallisuutta ja varmistaneet jäsenten toimeentuloa.