Lehtikuva/Markku Ulander

Nato-keskustelu on jälleen käynnistynyt Suomessa. KU kävi läpi jokaisen kansanedustajan Nato-kannan.

Suomessa keskustelu sotilasliitto Naton jäsenyydestä pyörähti käyntiin jälleen vuoden vaihteessa.

Sytykkeenä puheille ovat olleet Venäjän ja Yhdysvaltain jatkuvasti kärjistyvä vastakkainasettelu sekä Venäjän esittämät vaatimukset Natolle ja Yhdysvalloille siitä, ettei sotilasliiton pidä enää laajentua uusiin maihin, erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella.

Silti Suomen Nato-tiellä on vielä muutama yksityiskohta. Niihin kuuluvat muun muassa se, että jäsenyyttä vastustavat tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä eduskunnan ja suomalaisten selkeä ja varsin vakaana pysynyt enemmistö.

138 kansanedustajaa sanoo ei Natolle

Kansanedustajat ovat jäsenyydelle jopa kielteisempiä kuin kansa.

ILMOITUS

Yhteensä 138 kaikkiaan 200:sta kansanedustajasta sanoo joko selvästi tai lievin varauksin ei Suomen Nato-jäsenyydelle.

Ainoastaan 53 edustajaa on joko selvästi tai lievin varauksin jäsenyyden puolella. Yhdeksän edustajaa ei osaa sanoa kantaansa varmasti.

Kansan Uutiset kävi läpi jokaisen kansanedustajan Nato-kannan sen mukaan, miten he vastasivat asiaan Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneessa ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Kaikki nykyiset edustajat olivat mukana kummassakin kyselyssä.

Tilanne on kuitenkin elänyt. Suomen Kuvalehti tiedusteli viime vuoden lopulla kansanedustajien Nato-kantoja. SK esitti saman kysymyksen kuin Ylen vaalikone. Väitteen mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Kantansa kertoi vain 91 kansanedustajaa, mutta otos osoittaa, että osalla mieli on muuttunut. KU on ottanut huomioon tämän kyselyn tulokset.

Kunkin kansanedustajan Nato-kanta löytyy tämän jutun lopusta.

Takki uuteen asentoon?

Kokonaiskuvaa hämärtää se, että joillain kansanedustajilla linja horjahtelee tai kansalaisten on vaikea tulkita sitä julkisista lähteistä.

Suomen Kuvalehdessä esimerkiksi keskustan ex-puoluesihteeri, kansanedustaja Jouni Ovaska kertoo, ettei tiedä kantaansa Naton turvallisuutta lisäävään vaikutukseen. Hiljattain hän kuitenkin torjui selvästi ajatuksen, että Suomi vietäisiin sotilasliiton kautta suuren kansainvälisen kiistan polttopisteeseen.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs viilasi kantaansa selvästä eistä jokseenkin varovaisemmaksi.

Loppiaisviikolla Pylväs kuitenkin esiintyi tiukasti. Hänen mukaansa ”ei tule tähän hetkeen mitään mieleen”, mikä muuttaisi hänen kielteistä kantaansa, kun Ilta-Sanomat kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien mielipiteitä Natoon.

Takkiaan uuteen asentoon ovat sovitelleet myös Pohjois-Karjalan vaalipiirin demarikansanedustajat Seppo Eskelinen ja Merja Mäkisalo-Ropponen, joiden uutisoitiin vuoden alussa kääntyneen Naton kannalle.

Suurista vain kokoomuslaiset Naton kannalla

Myös kansalaismielipide on ollut Suomessa suhteellisen muuttumaton.

Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on mitannut suomalaisten Nato-kantoja vuosittain vuodesta 2005 lähtien.

Viime vuoden lopulla julkaistun mittauksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista vastaa ”ei” kysymykseen, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi. Vain 24 prosenttia kannatti liittymistä.

Vastustus on nyt matalimmillaan koko mittaushistorian ajan, mutta toisaalta myös jäsenyyden kannattajia on aiemmin ollut enemmän.

Kuuden suurimman puolueen – SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton – kannattajista vain kokoomuksessa kannattajia on enemmän kuin vastustajia luvuin 52–32. Kaikissa muissa puolueissa vastustajia on enemmän.

Vasemmistoliittolaisista jopa 67 prosenttia sanoo Natolle ei. Myös vihreiden kannattajista 49 prosenttia on jäsenyyttä vastaan ja vain 17 puolesta.

Viimeisen 17 vuoden ajan kaikista suomalaisista 51–71 prosenttia on ollut Natoa vastaan. Korkeimmillaan luku kävi vuonna 2012. Kannatus on puolestaan vaihdellut 18–30 prosentin haarukassa.

Kannattajia ei kolmannesta enempää

Kun kysymys asetetaan toisinpäin, luvut ovat vähintään yhtä vakuuttavat. Suomalaisista 53 vastaa ei, kun kysymys kuuluu ”Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti”.

Tässä kohdin MTS:n aikasarjat ulottuvat vuoteen 1996. Liittoumattomuuden kannatus on viimeisen neljännesvuosisadan ajan liikkunut 53 ja 79 prosentin välillä. Sotilasliittoon menon kannatus on puolestaan liikkunut 16 ja 34 prosentin maastossa.

Sama viesti löytyy myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n mittauksesta. Sen mukaan 40 prosenttia vastaajista oli joko jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteestä, että ”Suomen tulisi liittyä Natoon”. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 26 prosenttia. Silti jopa 33 prosenttia ei osannut kertoa kantaansa.

EVA on esittänyt saman kysymyksen muutamaa vuotta lukuun ottamatta vuodesta 1998 lukien. Naton vastustajien leiri on ollut 39 ja 65 prosentin suuruinen. Kannattajia on löytynyt vain 14–28 prosenttia.

Kannattajat ripustautuvat Niinistöön

Liittymisen edellytys on Naton itsensäkin mukaan kansalaisten tuki jäsenyydelle. Myös Suomen poliittisessa keskustelussa muistutetaan usein, että liittoutumisella pitää olla takanaan laaja poliittinen tuki ja kansalaismielipide.

Tähän Naton kannattajien hartiat eivät kuitenkaan ole riittäneet. Siksi esiin on nostettu toive, että poliittisen johdon pitäisi ryhtyä johdattelemaan kansaa Nato-myönteiseksi.

Yksi ajatuksen keskeisiä ajajia on Naton ystävänä tunnetuksi tullut entinen pää- ja ulkoministeri Alexander Stubb (kok.).

– Olen vahvasti sitä mieltä, että jos tasavallan presidentti ilmoittaisi vaikkapa huomenna, että hän on päätynyt siihen johtopäätökseen, että Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta hyvä asia, niin silloin myös mielipiteet tässä maassa muuttuisi, Stubb sanoi jo muutama vuosi sitten kokoomuksen puoluekokouksen yhteydessä.

Presidentti kieltäytyy käännytystyöstä

Niinistöä vaatimukset ovat silminnähden ärsyttäneet.

– Jos joku ajaa jotain asiaa, heidän pitäisi olla niin vahvoja, että he saavat sanomansa läpi ilman, että ensin minun pitää muuttaa oma mielipiteeni. Ja sen jälkeen vaaditaan, että minä muutan vielä muittenkin mielipiteet. Eikö siinä ole jotain hassunkurista, Niinistö ärähti julkisuudessa.

Niinistöllä meni aikanaan Stubbin ja Nato-myönteisen puolustusministeri Carl Haglundin (r.) kanssa sukset pahasti ristiin juuri Nato-asioiden suhteen.

Niinistön kanta Suomen Nato-jäsenyyteen on ollut varsin selkeästi kielteinen, vaikka hänen presidenttikausillaan Suomen sotilaallinen yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa on ajettu kiihdytyskaistaa pitkin.

Presidentti on tehnyt Nato-kantansa selvästi myös kansainvälisesti. Syyskuussa 2018 hän sanoi saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitungin haastattelussa, ettei Suomen tule tässä vaiheessa hakea sotilasliittoon.

– Venäläiset ovat tehneet sen hyvin selväksi, että kun he nyt katsovat rajan yli, he näkevät suomalaisia. Jos olisimme Natossa, he näkisivät vihollisia, Niinistö huomautti.

Toisaalta valistuneet politiikan tarkkailijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten alleviivatusti presidentti on viime aikoina pitänyt esillä Nato-optiota.

Näin kansanedustajat vastaavat:

SDP

Selvästi ei

Antti Lindtman, Uusimaa
Sanna Marin, Pirkanmaa
Ville Skinnari, Häme
Aki Lindén, Varsinais-Suomi
Antti Rinne, Uusimaa
Ilmari Nurminen, Pirkanmaa
Maria Guzenina, Uusimaa
Kristiina Salonen, Satakunta
Anneli Kiljunen, Kaakkois-Suomi
Riitta Mäkinen, Keski-Suomi
Eveliina Heinäluoma, Helsinki
Tarja Filatov, Häme
Eeva-Johanna Eloranta, Varsinais-Suomi
Pia Viitanen Pirkanmaa
Paula Werning Kaakkois-Suomi
Kimmo Kiljunen Uusimaa
Erkki Tuomioja, Helsinki
Marko Asell, Pirkanmaa
Katja Taimela, Varsinais-Suomi
Johan Kvarnström, Uusimaa
Krista Kiuru, Satakunta
Piritta Rantanen, Keski-Suomi
Tuula Väätäinen, Savo-Karjala
Mika Kari, Häme
Niina Malm, Kaakkois-Suomi
Heidi Viljanen, Satakunta
Tuula Haatainen, Helsinki

Varauksin ei

Matias Mäkynen, Vaasa
Kim Berg, Vaasa
Raimo Piirainen, Oulu
Sirpa Paatero, Kaakkois-Suomi
Tytti Tuppurainen, Oulu
Timo Harakka, Uusimaa
Johanna Ojala-Niemelä, Lappi
Suna Kymäläinen, Kaakkois-Suomi
Johannes Koskinen, Häme
Jukka Gustafsson, Pirkanmaa

Ei osaa sanoa

Hussein al-Taee, Uusimaa

Kyllä

Seppo Eskelinen, Savo-Karjala
Merja Mäkisalo-Ropponen, Savo-Karjala

Perussuomalaiset

Selvästi ei

Leena Meri, Uusimaa
Ville Tavio, Varsinais-Suomi
Sebastian Tynkkynen, Oulu
Mika Niikko, Uusimaa
Sanna Antikainen, Savo-Karjala
Tom Packalén, Helsinki
Jari Koskela, Satakunta
Jari Ronkainen, Häme
Riikka Slunga-Poutsalo, Uusimaa
Mikko Lundén, Varsinais-Suomi
Jukka Mäkynen, Vaasa
Minna Reijonen, Savo-Karjala
Ville Vähämäki, Oulu
Jenna Simula, Oulu
Rami Lehto, Häme
Arja Juvonen, Uusimaa
Juha Mäenpää, Vaasa
Jussi Wihonen, Savo-Karjala

Mauri Peltokangas, Vaasa

Varauksin ei

Toimi Kankaanniemi, Keski-Suomi
Sheikki Laakso, Kaakkois-Suomi
Petri Huru, Satakunta
Veikko Vallin, Pirkanmaa
Jussi Halla-aho, Helsinki
Juho Eerola, Kaakkois-Suomi
Lulu Ranne, Häme
Riikka Purra, Uusimaa
Mari Rantanen, Helsinki
Olli Immonen, Oulu
Kaisa Juuso, Lappi
Veijo Niemi, Pirkanmaa

Varauksin ei / ei osaa sanoa

Sami Savio, Pirkanmaa
Ari Koponen, Uusimaa

Ei osaa sanoa

Ritva ”Kike” Elomaa, Varsinais-Suomi
Jouni Kotiaho, Keski-Suomi

Varauksin kyllä

Jani Mäkelä, Kaakkois-Suomi
Sakari Puisto, Pirkanmaa

Selvästi kyllä

Vilhelm Junnila, Varsinais-Suomi

Kokoomus

Selvästi ei

Pihla Keto-Huovinen, Uusimaa

Varauksin ei

Paula Risikko, Vaasa
Ville Kaunisto, Kaakkois-Suomi
Markku Eestilä, Savo-Karjala

Selvästi kyllä

Elina Valtonen, Uusimaa
Ben Zyskowicz, Helsinki
Atte Kaleva, Helsinki
Petteri Orpo, Varsinais-Suomi
Jaana Pelkonen, Helsinki
Sanni Grahn-Laasonen, Häme
Sari Multala, Uusimaa
Heikki Vestman, Uusimaa
Kalle Jokinen, Häme
Matias Marttinen, Satakunta
Janne Heikkinen, Oulu
Kari Tolvanen, Uusimaa
Wille Rydman, Helsinki
Timo Heinonen, Häme
Saara-Sofia Sirén, Varsinais-Suomi
Heikki Autto, Lappi
Kai Mykkänen, Uusimaa
Terhi Koulumies, Helsinki
Sofia Vikman, Pirkanmaa
Arto Satonen, Pirkanmaa
Jari Kinnunen, Pirkanmaa
Pia Kauma, Uusimaa
Pauli Kiuru, Pirkanmaa
Jukka Kopra, Kaakkois-Suomi
Sinuhe Wallinheimo, Keski-Suomi
Marko Kilpi, Savo-Karjala
Ruut Sjöblom, Uusimaa

Varauksin kyllä

Janne Sankelo, Vaasa
Antti Häkkänen, Kaakkois-Suomi
Mari-Leena Talvitie, Oulu
Ilkka Kanerva, Varsinais-Suomi
Mia Laiho, Uusimaa
Anne-Mari Virolainen, Varsinais-Suomi
Sari Sarkomaa, Helsinki

Keskusta

Selvästi ei

Juha Sipilä, Oulu
Jari Leppä, Kaakkois-Suomi
Mikko Kinnunen, Oulu
Anne Kalmari, Keski-Suomi
Pirttilahti, Arto, Pirkanmaa
Juha Pylväs, Oulu
Anu Vehviläinen, Savo-Karjala
Mika Lintilä, Vaasa
Hilkka Kemppi, Häme
Hanna Kosonen, Kaakkois-Suomi
Matti Vanhanen, Uusimaa
Hannu Hoskonen, Savo-Karjala
Pekka Aittakumpu, Oulu
Petri Honkonen, Keski-Suomi
Mikko Kärnä, Lappi
Ari Torniainen, Kaakkois-Suomi
Tuomas Kettunen, Oulu
Hanna Huttunen, Savo-Karjala
Antti Kurvinen, Vaasa

Varauksin ei

Hannakaisa Heikkinen, Savo-Karjala
Pasi Kivisaari, Vaasa
Antti Kaikkonen, Uusimaa
Annika Saarikko, Varsinais-Suomi
Katri Kulmuni, Lappi
Eeva Kalli, Satakunta
Hanna-Leena Mattila, Oulu
Mikko Savola, Vaasa
Esko Kiviranta, Varsinais-Suomi
Jouni Ovaska, Pirkanmaa
Markus Lohi, Lappi

Ei osaa sanoa

Joonas Könttä, Keski-Suomi

Vihreät

Selvästi ei

Pekka Haavisto, Helsinki
Maria Ohisalo, Helsinki
Heli Järvinen, Kaakkois-Suomi
Emma Kari, Helsinki
Krista Mikkonen, Savo-Karjala
Jenni Pitko, Oulu
Outi Alanko-Kahiluoto, Helsinki
Hanna Holopainen, Kaakkois-Suomi

Varauksin ei

Noora Koponen, Uusimaa
Saara Hyrkkö, Uusimaa
Bella Forsgrén, Keski-Suomi
Mirka Soinikoski, Häme
Tiina Elo, Uusimaa

Ei osaa sanoa

Satu Hassi, Pirkanmaa
Iiris Suomela, Pirkanmaa
Inka Hopsu, Uusimaa

Varauksin kyllä

Pirkka-Pekka Petelius, Uusimaa
Mari Holopainen, Helsinki
Sofia Virta, Varsinais-Suomi

Selvästi kyllä

Atte Harjanne, Helsinki

Vasemmistoliitto

Selvästi ei

Paavo Arhinmäki, Helsinki (kansanedustajana syksyyn 2021 asti)

Suldaan Said Ahmed (nousi Arhinmäen tilalle syksyllä 2021)
Li Andersson, Varsinais-Suomi
Hanna Sarkkinen, Oulu
Jussi Saramo, Uusimaa
Anna Kontula, Pirkanmaa
Mai Kivelä, Helsinki
Johannes Yrttiaho, Varsinais-Suomi
Merja Kyllönen, Oulu
Matti Semi, Savo-Karjala
Aino-Kaisa Pekonen, Häme
Veronika Honkasalo, Helsinki
Markus Mustajärvi, Lappi
Pia Lohikoski, Uusimaa
Juho Kautto, Keski-Suomi
Jari Myllykoski, Satakunta
Katja Hänninen, Oulu

RKP

Selvästi kyllä

Anders Adlercreutz, Uusimaa

Varauksin kyllä

Anna-Maja Henriksson, Vaasa
Mikko Ollikainen, Vaasa
Veronica Rehn-Kivi, Uusimaa
Sandra Bergqvist, Varsinais-Suomi
Thomas Blomqvist, Uusimaa
Anders Norrback, Vaasa
Mats Löfström, Ahvenanmaa

Varauksin ei

Joakim Strand, Vaasa

Selvästi ei

Eva Biaudet, Helsinki

Kristilliset

Selvästi ei

Sari Tanus, Pirkanmaa

Varauksin ei

Sari Essayah, Savo-Karjala

Varauksin kyllä

Päivi Räsänen, Häme
Antero Laukkanen, Uusimaa
Peter Östman, Vaasa

Liike nyt

Varauksin ei

Harry Harkimo, Uusimaa

Valta kuuluu kansalle

Selvästi ei
Ano Turtiainen, Kaakkois-Suomi

Juttua korjattu 10.1.2022 klo 16.20. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas oli aiemmin jutussa sijoitettuna ”varauksin ei” -ryhmään. Peltokangas suhtautuu Nato-jäsenyyteen kielteisesti, joten hänet on siirretty ”selvästi ei” -ryhmään.

Juttua korjattu 10.1.2022 klo 16.40. Korjattu, että Paavo Arhinmäki ei ole enää kansanedustaja, ja hänen tilalleen nousi Suldaan Said Ahmed. Molempien kanta Nato-jäsenyyteen on selvästi ei, kuten Arhinmäen kohdalla alun perin lukikin. Toimitus pahoittelee virhettä.