IPS/Jeffrey Moyo

Maanosan asukkaista vasta kahdeksan prosenttia suojattu.

Koronapandemia on nostanut köyhien maiden kehityksen tielle uusia mörköjä, jotka tunnetaan YK-kielessä nimillä rokotepula, rokotesyrjintä ja rokotenationalismi. Valtaosa niiden uhreista elää Afrikassa.

Rikkaat maat jakavat nyt asukkailleen enemmän tehosterokotuksia kuin köyhissä maissa on annettu varsinaisia annoksia, sanoo Richard Mihigo, joka johtaa Maailman terveysjärjestön WHO:n rokotusohjelmia Afrikassa.

– Afrikan asukkaista vain kahdeksan prosenttia on saanut täydet rokotukset. Maanosan 1,3 miljardista asukkaasta se kattaa noin 104 miljoonaa henkeä, hän täsmentää.

– Viive rokotuksissa tarkoittaa viivettä Afrikan kehityksessä. Rokotusmahdollisuuden turvaaminen kaikille on myös nopein tie ulos pandemiasta, YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner muistuttaa.

Rokotepulan helpottamiseksi hän patistaa pikaisia yhteisiä toimia rokotevalmistajilta ja mailta, joiden oma rokotustilanne on hyvällä mallilla.

ILMOITUS

Vain siten vauhditetaan Afrikan taloudellista ja sosiaalista kehitystä, mikä kasvattaa kansantuotetta ja edistää inhimillistä kehitystä, Steiner summaa.

Rikkaat rohmuavat

Oxfordin yliopiston kokoamien tietojen mukaan 73 prosenttia koronapistoksista on annettu maissa, joiden tulotaso on korkea tai ylempää keskitasoa. Köyhimpien maiden osalle on jäänyt 0,8 prosenttia rokotteista.

Oikeus terveyteen on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 1948, African Renaissance and Diaspora Network -järjestön johtaja Djibril Diallo muistuttaa.

– Nyt testataan valtioiden kyky kunnioittaa ihmisoikeuksia, Diallo sanoo. Hänen mielestään valtioiden kannattaa suhtautua asiaan vakavasti, sillä alhainen rokotuskattavuus edistää koronaviruksen uusien varianttien syntyä.

– Kokemus deltasta ja nyttemmin omikronista osoittaa, miten nopeasti ja pitelemättömästi uudet variantit leviävät globalisoituneessa maailmassa.

Kun ensimmäiset havainnot omikronista saatiin marraskuussa, lentojen peruutukset ja matkustuskiellot koskivat pääosin Afrikkaa. Siitä koituu lisää talousongelmia maanosalle, joka kamppailee saadakseen väestönsä rokotettua.

Lainojen korot pilvissä

Rokotusten viivästyminen maksaa Afrikalle joka kuukausi yli 12 miljardia euroa tuottavuuden laskuna, Maailmanpankki arvioi.

Samaan aikaan lainaraha on kallistunut huimasti. Afrikan valtiot maksavat muuhun maailmaan verrattuna yli viisinkertaista korkoa kaupallisille luotonantajille.

YK pelkää, että Afrikan kehitys ottaa yli kymmenen vuotta takapakkia koronan vuoksi.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus muistutti joulukuun puolivälissä, ettei terveysjärjestö vastusta tehosterokotusta vaan eriarvoisuutta.

– Päätavoitteemme on pelastaa ihmishenkiä, kaikkialla. Se on itse asiassa aika yksinkertaista: parhaiten suojeltujen sijasta on annettava etusija vähiten suojelluille.

Hän huomautti, että 41 prosenttia maailman valtioista on rokottanut vajaan kymmenyksen asukkaistaan ja 98 valtiossa rokotettuja on alle 40 prosenttia.

– Lopettamalla eriarvoisuuden lopetamme pandemian, Tedros kiteytti.

Englanninkielinen versio