Emma Grönqvist

”Ajatusmalli kiehtoo eliittiä, koska populistit nähdään mieluusti barbaarisena rahvaana, siis meluisana ja huonokäytöksisenä roskasakkina, joka reagoi omaan kurjuuteensa herrakateudella.”

Sosiaalisessa mediassa päivän hitti on talousvaikuttaja Sixten Korkmanin Helsingin Sanomien kolumni Uusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa.

”Kaikissa kehittyneissä maissa on väestöryhmiä, joiden koulutus ei vastaa globalisaation ja uuden teknologian vaatimuksia. Ne kärsivät kehityksestä, josta muut hyötyvät. Tämä herättää katkeruutta, eritoten jos koetaan muiden ja poliittisen eliitin taholta välinpitämättömyyttä ja ylimielisyyttä. Arvostuksen ja myönteisten näkymien puute johtaa eliittiin kohdistuvaan vihaan ja muiden heikossa asemassa olevien väestöryhmien – kuten pakolaisten – halveksuntaan oman statuksen korostamiseksi. Kilpailuyhteiskunta on tehokas mutta raadollinen”, Korkman kirjoittaa.

Korkmanin mukaan uusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa ja politiikassa tarvittavat ratkaisut löytyvät muualta kuin uusliberalismista tai populismista.

Kolumnia on kehuttu paljon, mutta kansanedustaja Anna Kontula ui tässäkin asiassa vastavirtaan. Hän allekirjoittaa kyllä Korkmanin hyvinvointivaltiota arvostavan analyysin, mutta pitää liian isona hyppäyksenä sanoa, että etenkin länsimaissa jylläävän populismin ”juurisyy” olisi eriarvoisuus.

”Tämä ajatusmalli kiehtoo eliittiä, koska populistit nähdään mieluusti barbaarisena rahvaana, siis meluisana ja huonokäytöksisenä roskasakkina, joka reagoi omaan kurjuuteensa herrakateudella”, Kontula kirjoittaa.

ILMOITUS

Kontula huomauttaa populistiliikkeiden johtajien olevan tyypillisesti koulutettua varakasta väkeä ja merkittävä osa kannattajakunnastakin tulee keskiluokasta. Tämä pätee eritoten liikkeiden sisältöihin vaikuttaviin ydinryhmiin.

”Pidän itse todennäköisenä, että jos eriarvoisuus ylipäätään heijastuu populismin mielenmaisemaan, niin pikemminkin siten, että turbulentissa tilanteessa keskiluokka huomaa jakkaroidensa tutisevan ja pelkää luokkalaskua – joko omalle tai lastensa osalle.”

Vastaa kokemukseen, että kusetetaan

Kontulan mukaan populismi vastaa ihmisen kokemukseen siitä, että häntä kusetetaan.

”Hän ei tiedä, missä ja kenen toimesta, mutta epäilee eliittiä, koska se näyttää pitävän hallussaan valtaa ja hyötyvän siitä.”

”Osan turhautumisesta saavat myös ne ryhmät, joilla ei ehkä ole valtaa, mutta tuntuu olevan hauskaa tai menevän ainakin aikaisempaa paremmin tilanteessa, jossa oman aseman koetaan kurjistuneen tai olevan kurjistumisen riskissä.”

Populismi ei anna vastauksia, mutta Kontulan mielestä sen ei tarvitsekaan, ”sillä ei kukaan muukaan anna”.

”Poliittiset puolueet ovat vanhan järjestyksen tuote ja sellaisena osoittautuneet ilmeisen kykenemättömiksi kyseenalaistamaan tämän vanhan järjestelmän keskeisimpiä oppeja”.