Lehtikuva/Jussi Nukari

Aluevaalit ovat jäämässä turvallisuuspoliittisen keskustelun jalkoihin.

Venäjän viime viikkojen toimet ja vihreiden vaikuttajien Nato-kannan muuttuminen saivat aikaan ketsuppipulloilmiön kaltaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun ryöpsähdyksen. Suomi valmistautuu alle kolmen viikon päästä pidettäviin aluevaaleihin, mutta niiden sijaan vaikuttajat keskustelevat Suomen Nato-jäsenyydestä.

Maanantaina vihreiden europarlamentaarikoista Alviina Alametsä otti suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta ja Ville Niinistö näytti sille keltaista valoa. Puolueen sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela sanoi STT:lle , että puolueen kentällä on todella paljon mielenkiintoa sotilasliitto Natoa koskevaan keskusteluun.

Vihreiden nykyisessä poliittisessa tavoiteohjelmassa Nato-jäsenyyttä ei pidetä ajankohtaisena. Puolueen uusi tavoiteohjelma hyväksytään toukokuun puoluekokouksessa.

Puolueista Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavat kokoomus ja RKP. Muut kannattavat niin sanottua Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä.

”Puolitotuuksia ja mielikuvahöttöä”

Keskustassa on kuitenkin alkanut ilmetä tyytymättömyyttä varovaiseen linjaan, jonka puheenjohtaja Annika Saarikko kertasi blogikirjoituksessaan uudenvuodenpäivänä. Keskusta julkisti viime kuussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen, jossa se toteaa, että puolue ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa että Suomi pitää avoinna mahdollisuuden siihenkin.

ILMOITUS

”Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä”, Saarikko kirjoitti.

Keskustan puoluehallituksen jäsen Harriet Lonka peräänkuuluttaa keskustan johdolta ja muilta johtavilta poliitikoilta analyyttista keskustelua puolustuspolitiikasta Suomenmaan mielipidekirjoituksessa . Lonka kirjoittaa olleensa hämmästynyt Saarikon tekstistä.

”Harmillisesti kuitenkin Saarikko käyttää tekstissään kaiken arvovaltansa sen paheksumiseen, että Nato-jäsenyyden merkityksestä ja potentiaalista nyt yleisesti keskustellaan.”

”Tilanne kuitenkin meistä monen mielestä tällaista keskustelua edellyttää. Ja on enemmän kuin harmillista, että Saarikko käyttää oman tilansa tässä keskustelussa puolitotuuksien viljelyyn ja mielikuvahötön levittämiseen”, Lonka sivaltelee.

Longan mukaan Suomi on nimenomaan arvostettu Nato-kumppani ja tervetulleeksi toivotettu Naton jäsen juuri sen takia, että meidän puolustuksemme on vahva ja uskottava.

”Meillä ei olisi mitään ongelmaa täyttää Nato-jäsenen puolustusmenojen BKT-osuuden vaatimusta.”

Kanerva: Ei tammikuun asia

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan toppuuttelee Nato-keskustelua tänään Maaseudun Tulevaisuudessa .

– Tämä ei ole tammikuun 2022 päätös. Nato-jäsenyys ei todellakaan ole mikään asia mikä käydään ostamassa kaupan tiskiltä ja sitten palataan kotiin, Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa Suomella ei ole syytä muuttaa turvallisuuspoliittista linjaansa, sillä sen peruselementit ovat hyvin selvät ja toimivat.

Mahdollista Nato-jäsenyyttä Kanerva ei alistaisi kansanäänestykselle.

– Se on tällaisena hybridivaikuttamisen aikana liian riskialtis ja liian houkutteleva kohde pyrkiä ulkopuolelta vaikuttamaan Suomen kansan mielipiteisiin, hän perustelee.

”Maanpuolustus ei suhdanteista kiinni”

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo katsoo, ettei sotilasliittoon voi liittyä sen perusteella, kuka sillä hetkellä sattuu olemaan sen johtavan maan presidentti.

”Maanpuolustus ei voi olla suhdanteista kiinni. Samoin myös globaali kestävyys ja oikeudenmukaisuus pitää ottaa huomioon”, Saramo kommentoi Nato-keskustelua Twitterissä.

Saramon mukaan kaikissa skenaarioissa vastaamme omasta puolustuksestamme pääosin itse, vaikka liittolaisten johto olisi tärkeällä hetkellä vastuullisissa käsissä.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja muistuttaa, että Naton jäsenmailla on koko ajan konflikteja päällä toisin kuin Suomella.

”Esimerkiksi Turkki hyökkää kurdeja vastaan – onko oikein ja järkevää liittoutua sen kanssa?”