All Over Press/EPA/Elvis Gonzalez

Reilun vuoden sisällä vasemmisto on voittanut vaalit Chilessä, Perussa ja Boliviassa.

Joulun alla Chilessä valittiin uudeksi presidentiksi 35-vuotias vasemmiston laajan yhteisrintaman ehdokas Gabriel Boric. Voitonjuhlissa maan pääkaupungin Santiagon keskustassa heilutettiin sulassa sovussa punalippuja, sateenkaarilippuja, Chilen tähtilippua ja erivärisiä Boric presidentiksi -lippuja.

Boric on valtaan tullessaan luvannut kiristää maan superrikkaiden ja suuryhtiöiden verotusta ja käyttää rahat hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, kuten maksuttomaan kouluopetukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon.

Chile on Etelä-Amerikan rikkain valtio, mutta myös hyvin eriarvoinen. 60 prosentilla maan kotitalouksista ei ole riittävästi tuloja kattamaan kuukausittaisia menoja.

Eriarvoisuuden syynä on pitkälti diktaattori Augusto Pinochetin kaudelta asti jatkunut ääriliberalistinen talouspolitiikka, jota piakkoin on tarkoitus lähteä purkamaan.

Boricilla on hyvät mahdollisuudet ryhtyä toteuttamaan lupauksiaan. Vasemmiston kannatus on ollut nosteessa vuoden 2019 katuprotesteista alkaen, jolloin Chilessä miljoonat ihmiset lähtivät kaduille vaatimaan sosiaalisia muutoksia.

ILMOITUS

Uutta perustuslakia säätävään kokoukseen valittiin toukokuussa selvä vasemmistoenemmistö. Marraskuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa vasemmistopuolueet saivat myös enemmistön alahuoneen paikoista.

Ulkomaiset sijoittajat eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä vaalitulokseen. Pörssikurssit laskivat heti Boricin vaalivoiton varmistumisen jälkeen, ja Chilen peso menetti arvoaan.

Myös Chilen pohjoisessa naapurimaassa Perussa on ollut vasemmistolainen presidentti heinäkuusta lähtien, jolloin marxilais-leniniläisen Vapaa Peru -puolueen ehdokas, entinen kyläkoulun opettaja Pedro Castillo nimitettiin virkaansa.

Castillon valtakausi on ollut toistaiseksi kivinen. Oikeistopuolueet ovat yrittäneet asettaa hänet virkasyytteeseen, ja useita hänen avustajiaan epäillään erilaisista väärinkäytöksistä.

Paikalliset asukkaat ovat protestoineet Andien vuoriston kaivoshankkeita vastaan ja tukkineet kuparikaivoksiin johtavia maanteitä. Peru on Chilen jälkeen maailman toiseksi suurin kuparintuottaja.

Perussa on myös maailman pahin koronakuolleisuus asukaslukuun nähden.

Mielipidekyselyjen mukaan Castillon suosio on romahtanut – myös oman puolueen kannattajien keskuudessa. Vasemmistopuolueet ovat vähemmistönä parlamentissa, eivätkä presidentin lakiesitykset mene läpi ilman myönnytyksiä parlamentissa enemmistönä oleville konservatiiveille ja oikeistopopulisteille.

Muutenkin ilmeisesti monet perulaiset äänestivät vaalien toisella kierroksella Castilloa eivät sen takia että uskoisivat sosialismiin vaan koska halusivat estää ex-diktaattori Alberto Fujimorin tytärtä Keiko Fujimoria pääsemästä valtaan.

Myös Bolivia on palannut vasemmiston valtaan vuoden 2019 oikeistovallankaappauksen jälkeen. Vallankaappauksessa syrjäytetyn presidentti Evo Moralesin pitkäaikainen valtiovarainministeri Luis Arce voitti reilu vuosi sitten pidetyt presidentinvaalit saatuaan heti ensimmäisellä kierroksella 55 prosenttia äänistä. Evo Moralesin johtama Mas-puolue (Liike kohti sosialismia) sai yhtä selvän enemmistön parlamentin paikoista.

Keväällä pidetyissä aluevaaleissa Mas-puolue kuitenkin menetti puolet kuvernöörin paikoistaan, pääasiassa entisille Masin jäsenille, jotka olivat päättäneet lähteä puolueesta.

Luis Arcen kauden aikana Bolivian talous on kasvanut yhdeksällä prosentilla ja maahan on luotu lähes miljoona uutta työpaikkaa. Koronatartunnat ovat pysyneet aisoissa onnistuneen rokotuskampanjan ansiosta.

Uuden varallisuusveron tuloilla on maksettu eläkkeitä, kouluavustuksia ja toimeentulotukea maan köyhimmälle kansanosalle.

Pitkin syksyä Boliviassa on myös varoitettu oikeiston uudesta vallankaappausyrityksestä. Äärioikeiston kannattajat mellakoivat marraskuussa uutta rahanpesua ehkäisevää lakia vastaan, joka lopulta kumottiin parlamentissa.

Boliviassa syksyllä 2019 vallan kaapanneen oikeistohallituksen tekemiä joukkomurhia selvitetään parhaillaan tuomioistuimessa. Silloisen väliaikaishallituksen käskystä turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi kymmeniä ihmisiä, jotka osoittivat mieltään vallankaappausta vastaan.