Jarmo Lintunen

Se, että ehdokasnumerot saadaan joulun aatonaattona, ei helpota vaalikampanjointia.

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja, vantaalainen Antero Eerola on huolissaan tammikuun sote-vaaleista.

– Toistaiseksi ei hyvältä näytä, hän sanoo.

Hän arvioi virheen tapahtuneen siinä, että vaalit pidetään nykyisellä aikataululla. Tammikuun 23. päivä käytävissä sote-vaaleissa valitaan valtuustot 23 hyvinvointialueelle.

– Ehdokasnumerojen saaminen tarkoittaa yleensä varsinaisen kampanjoinnin alkamista, mutta nyt numerot tulevat joulun aatonaattona. Pitäisi joulun pyhinä ja uutena vuotena pitää yllä kampanjaa. Se on vaikea rasti, Eerola sanoo.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, naantalilainen Kaisa Vallavuori uskoo, että puolueaktiivit jaksavat innostua sote-vaaleista.

ILMOITUS

– Äänestäjiä on vaikeampi saada innostumaan. Se on kaikkien puolueiden yhteinen huoli, Vallavuori sanoo.

Hän ei ole varma siitä, että ihmiset tietävät, mistä heidän pitää äänestää.

– Julma sanoa, mutta meille kaikille pikkupoliitikoillekaan ei ole selvää, kuinka suuresta puulaakista nyt äänestetään. Että nyt on kyse isoista asioista, jotka koskettavat kansalaisia ihan suoraan.

Hän toteaa, että hänelle itselleenkin muutoksen mittasuhteet aukesivat varsinaisesti vasta elokuussa, kun muiden puolueiden kanssa alettiin valmistella vaaleja.

Nyt sama pitäisi osata kertoa äänestäjille.

– Pitäisi pystyä kertomaan selväsanaisesti, että kaikki ymmärtäisivät, mistä puhutaan.

Kyse isosta asiasta

Myös Hämeen piirin puheenjohtaja, riihimäkeläinen Juha Hiltunen, arvelee, että porukka on vieläkin sen verran tietämätöntä siitä, mitä sote-vaaleissa ratkaistaan, että pelkäsi lähteä ehdolle.

– Pitää tehdä tosissaan töitä, että saamme tietoa niin aktiiveille kuin äänestäjille, hän sanoo.

Hiltusenkin mielestä vaalit tulivat äkkiä. Kesäkuun lopulla saatiin laki, ja jo tammikuussa järjestetään vaalit.

– Eivät ne jaksa kiinnostaa, eikä valtamedia juuri ole niistä rummuttanut, hän arvioi.

Hän kaipaa asiatietoa.

– Kyse on todella isosta asiasta, hänkin sanoo.

– Sen viestin vieminen kentälle on aika vaativa työ. Täytyy saada väki ymmärtämään, että kunnilta lähtee noin puolet tehtävistä ja rahoituksesta. Tämä on kunnille ja jokaiselle kansalaiselle iso juttu. Tärkeimmät palvelut eli sote-palvelut siirtyvät eri järjestäjän hallinnointiin. Silti yhä on auki, miten asiat järjestyvät ja millainen hallintomalli alueelle rakennetaan.

Pahimpana uhkana Hiltunen pitää sitä, että äänestysprosentti jää matalaksi.

– Jos se jää pieneksi, se kirpaisee vasemmistoliittoa. Siksi teemme töitä sen eteen, että saisimme ihmiset kiinnostumaan tästä asiasta.

Hiltunen pitää kuitenkin sote-uudistusta hyvänä.

– Ilman muuta. Mutta asiakkaan näkökulmasta katsottaessa pitää muistaa, ettei se ole valmis vielä vuosikausiin. Kuntien pitää sen aikaa taata palvelut asukkailleen.

kaksikielisyys ja saaristo

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on laaja, Loimaalta Hämeen kyljestä ja Vakka-Suomesta Raumalta pitkälle merelle saaristokuntiin.

– Saaristossa asuu ihmisiä, ja saaristoasuminen kiinnostaa ymmärtääkseni taas ihmisiä entistä enemmän. Kun ihmiset siirtyvät saaristoon, pitäisi palvelujenkin olla siellä. Päätöksentekoonkin tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät sekä mantereen että saariston tarpeet ja erot, Vallavuori toteaa.

– Maailma on muuttunut koronapandemian aikana. Etätyöt ovat lisääntyneet, ja veikkaan yhä useamman elävän jatkossa niin, ettei tarvitse lähteä kaupunkiin joka päivä tai viikkokaan. Ihmisillä on enemmän vapautta valita, missä asuu.

– Lisäksi kaksikielisyys tuo omat haasteensa.

Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen valmistelu on Vallavuoren mukaan vasta alkamassa.

– Se on ihan lapsen kengissä. Vielä lokakuussa sanottiin, että mitään omaehtoista valmistelua ei ole tehty, hän kertoo.

– Läntisessä Suomessa me ehkä olemme se alue, jossa kaikki on eniten kesken. Ei ole kuntayhtymiä, joissa olisi voinut harjoitella.

Vallavuori ennustaakin hirmuista kiirettä.

– Sen takia on voitettava nämä vaalit. Siten pääsemme hyviin asemiin tekemään päätöksiä, hän painottaa.

– Nämä ovat erityisen tärkeät vaalit. Nyt täytyy ottaa asemat haltuun, jotta saamme mahdollisimman paljon vaikuttajia systeemin sisälle.

Hän laskeskelee, että piirin tasolla viime kesäkuun kuntavaalit ennustaisivat vasemmistoliitolle kahdeksaa valtuutettua hyvinvointialueen valtuustoon.

– Meiltä kuitenkin löytyy paljon sote-osaamista.

Kolmen seutukunnan kilpailu

Hämeen piirissä on kaksi hyvinvointialuetta, Kanta-Häme ja Päijät-Häme.

Päijät-Hämeessä sote-palvelujen rakenne on olemassa, sillä lähes koko nykyisen hyvinvointialueen kattava hyvinvointikuntayhtymä on toiminut jonkin aikaa.

Myös Kanta-Hämeessä on olemassa rakenteen pohjia, joita hyödynnetään hyvinvointialueen valmistelussa.

– Mutta poliittisesta näkökulmasta katsoen Kanta-Hämeestä puuttuu kokemus koko ison alueen kattavasta yhteistyöstä, Hiltunen sanoo.

Se häntä huolettaa vaalienkin suhteen.

– Jo nyt kuuluu kuisketta eri puolilta Kanta-Hämettä, että oman alueen edunvalvonta olisi tärkein asia. Osittain se tarkoittaa pienten kuntien huolta, mutta Kanta-Hämeessä erityisesti kolmen seutukunnan välistä kilpailua. Ne ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa ympäristöineen. Niistä jokaisessa kaivetaan nyt poteroita, jotta saataisiin oma asema turvattua. Siinä valitettavasti unohtuu koko maakunnan etu.

Päijät-Hämeessä ongelmat liittyvät paljolti palveluiden yksityistämiseen.

– Siellä hyvinvointikuntayhtymä yksityisti lähes koko perusterveydenhuollon, joka on valtava kokonaisuus. Nyt odotetaan lain tulkintaa siitä, mitä yksityistämiselle tapahtuu uuden hyvinvointialueen myötä, Hiltunen kertoo.

Terveydenhuolto on Mehiläisen hallussa.

– Laadun suhteen on ollut ongelmia. Asiakaspalvelu ei ole vaadittua tasoa, eikä aikoja saa, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mielestä Päijät-Häme ja Kanta-Häme olisi voitu yhdistää yhdeksi hyvinvointialueeksi.

– Etenkin Kanta-Häme on pieni alue, mikä saattaa tulevaisuudessa tuottaa vaikeuksia.

Kanta-Hämeessä asuu noin 170 000 henkeä. Alueen väestökehitys ei lupaa hyvää.

– Aavistus on voittoa, mutta sekin on keskittynyt lähes kokonaan Hämeenlinnan seudulle. Muut alueet ovat olleet tappiollisia, Hiltunen arvioi.

– Paljon on tehtävä työtä väestön saamiseksi tänne, vaikka maakunta on logistisesti ja sijainniltaan valtakunnan parhailla paikoilla. Sen pitäisi näkyä muuttovoittona.

Päijät-Hämeessä on nähty tasaista kasvua. Lahti ja sen ympäristö vetävät puoleensa.

Sairaaloiden ympärille

Uusimaa on ajettu viiteen hyvinvointialueeseen.

Aikanaan ratkaisun luonnosteli Vantaan entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.). Hänen ideansa oli perustaa hyvinvointialueet isojen sairaaloiden ympärille: Vantaa–Kerava Peijaksen, Länsi-Uusimaa Jorvin, Keski-Uusimaa Hyvinkään sairaalan ja Itä-Uusimaa Porvoon sairaalan ympärille.

Viides alue on Helsinki, jossa nyt ei käydä lainkaan hyvinvointialuevaaleja. Siellä kaupunginvaltuusto jatkaa sote-asioista päättämistä.

– Lähtökohtana alueita määriteltäessä lienee ollut enemmän palvelujen järjestäminen kuin kansanvalta, Antero Eerola arvelee.

”Nyt saamme Uudellemaalle noin 300 uutta poliitikon paikkaa.”

Tätä hän pitää kuitenkin parempana ratkaisuna kuin edellisen, Juha Sipilän hallituksen tarjoamaa mallia, jossa Uusimaa muodosti yhden hyvinvointialueen.

– Nyt ei yritetä haukata isompaa palaa kuin pystytään nielaisemaan, hän sanoo.

– Mutta tietysti voi kysyä, että jos sote-palvelujen iso ongelma on työntekijäpula, niin lyhentääkö hoitojonoja se, että nyt saamme Uudellemaalle noin 300 uutta poliitikon paikkaa.

– Paras soteuudistus olisi lisätä resursseja sote-palveluihin. Mutta tämä malli on tulossa, ja tässä on mahdollisuus palvelujen yhdenvertaistamiseen, parantamiseen ja niiden resurssien lisäämiseen.

Johdonmukainen linja

Eerola painottaa, että nyt on myös mahdollista välttää se, että yksityiset sairaus- ja sosiaalijätit valtaavat sote-palveluja.

– Meillä jokaisella on terveys, ja näiden palvelujen kanssa olemme kaikki tekemisissä jossain elämän vaiheessa, hän sanoo ja lupaa, että jos vasemmisto pääsee valtaan hyvinvointialueilla, lähipalvelut säilyvät Uudellamaalla.

– Mutta jos oikeisto voittaa, se tarkoittaa, että siellä hyvinvointialueilla ollaan enemmän kiinnostuneita terveys- ja sosiaalibisneksestä kuin lähipalveluista.

Hän arvioi, että ihmiset luottavat vasemmistoliittoon sote-asioissa.

– Vasemmistoliitolla on sote-asioissa puhtaat jauhot pussissa. Olemme johdonmukaisesti puolustaneet julkisia palveluja, vaatineet niille lisää resursseja, pitäneet työntekijöiden puolta, vastustaneet yksityistä sote-bisnestä. Meillä oli ratkaiseva rooli edellisen hallituskauden lopussa, kun saatiin kaadettua Sipilän hallituksen soteuudistus.

Sarjan aiemmat osat:

Nyt on sote-alueiden ratkaisun hetki – tältä tilanne näyttää Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Sote-vaalit: Suomessa hoidon taso on huippua mutta ”Olemme surkealla tasolla hoitoon pääsyssä”