Lehtikuva/Jussi Nukari

Edellisen kokeilun jälkeen maa- ja metsätalousministeriö totesi, ettei metsästyksen kestävyyttä voitu varmistaa.

WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat lähettäneet Euroopan komissiolle yhteisen kantelun maa- ja metsätalousministeriön (MMM) päätöksestä sallia suden kannanhoidollinen metsästys vuoden 2022 alusta. Järjestöt pitävät MMM:n päätöstä EU-lainsäädännön vastaisena. Asetus rikkoo EU:n luontodirektiiviä sekä luontodirektiivin tulkinnasta annettuja tuomioistuinten ratkaisuja.

Ministeriön viime viikolla hyväksymä asetus sallii enintään 20 suden kannanhoidollisen metsästyksen ensi vuoden alusta lähtien.

WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen pitää kantelua harvinaisena.

– Mutta kun ministeriö jälleen uhmaa asetuksellaan EU-lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, meidän on välttämätöntä saada tilanteeseen EU:n tulkinta.

Suden tappaminen on kiellettyä EU:n luontodirektiivin artiklan 12 perusteella. Jäsenvaltio voi poiketa tästä pääsäännöstä, jos suden suotuisaa suojelutasoa tai sen ennalleen saattamista ei vaaranneta, ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua susikysymysten, kuten kotieläinvahinkojen, ratkaisemiseksi ja jos kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti.

ILMOITUS

WWF, SLL ja Luonto-Liitto katsovat, että tämänhetkisessä tilanteessa edellytykset suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen eivät täyty.

– Luonnonsuojeluliitto oli mukana maa- ja metsätalousministeriön susityöryhmissä. Metsästyksen aloittaminen ennen suotuisan suojelun tason arviointia ja saavuttamista rikkoo räikeästi näiden työryhmien tuloksia ja lainsäädäntöä. Siksi joudumme valitettavasti ottamaan oikeudelliset keinot käyttöön, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Kannanhoidollinen metsästys viimeksikin virhe

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015–16, järjestöjen mukaan huonoin tuloksin. Kokeilun toisen vuoden jälkeen maa- ja metsätalousministeriö totesi, ettei metsästyksen kestävyyttä voitu varmistaa. Jälkikäteen korkein hallinto-oikeus katsoi EU:n tuomioistuimen ratkaisuun pohjautuen, että poikkeusluvat eivät olleet luontodirektiivin mukaisia, eikä niitä olisi siten tullut myöntää.

– Myöskään tällä kertaa ministeriön hyväksymä esitys ei nähdäksemme sisällä selviä ja täsmällisiä, tieteelliseen tietoon pohjautuvia perusteita, joita kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntäminen oikeusratkaisujen mukaan edellyttää. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joten sen ei voida katsoa olevan suotuisalla suojelun tasolla, toteaa WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Kantelulla ei enää voi pyörtää jo annettua asetusta kannanhoidollisesta metsästyksestä. Sen pääasiallinen vaikutus kantaakin tulevaisuuteen.

– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä viime viikolla päätöksen jälkeen.