Varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaksaminen on äärirajoilla, kertoo ammattiliitto JHL:n kysely. Yli puolet vastanneista kertoi kokevansa työuupumusta vähintään viikoittain. Vähintään joka kuukausi uupumusta koki yli 60 prosenttia vastaajista.
Uupumuksen syitä ovat jatkuva työvoimapula, avustavan henkilökunnan puute ja tukea tarvitsevien lasten määrä. Uusi varhaiskasvatuslaki on pahentanut tilannetta, koska päteviä opettajia ei saada tarpeeksi ja lastenhoitajien työtaakka kasvaa kohtuuttomaksi.
JHL:n kyselyyn vastasi yli 2 200 alan ammattilaista, joista valtaosa työskentelee päiväkodeissa. Vastaajista 64 prosenttia on varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.
– Tulos on hälyttävä. Varsinkin päiväkoteihin pitää kiireesti palkata lisää henkilökuntaa, jotta alan täysimittainen kriisi voidaan estää, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo liiton tiedotteessa.
Varhaiskasvatuksen selvin puute on kyselyn mukaan jatkuva henkilöstöpula. Lastenhoitajat kuormittuvat työtaakkansa alle, koska sijaisia on paikoittain mahdoton saada, opettajien aikaa palaa suunnitteluun eikä avustavaa henkilökuntaa ole.
Ryhmissä voi olla paljon lapsia, jotka tarvitsevat rutkasti tukea, mutta aikuisia on vain lain vaatima minimimäärä. Kaiken huipuksi lasten ja henkilökunnan suhdelukua tarkastellaan koko päiväkodin, ei yksittäisen ryhmän tasolla.
– Koska tukipalveluista säästetään, valuvat päiväkotiapulaisten, avustajien ja laitoshuoltajien työt lastenhoitajille. Lisäksi he ovat lapsista vastuussa, kun opettajien aikaa kuluu suunnitteluun ja kokouksiin, ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi kertoo.
Alan ongelmia pahentaa muutama vuosi sitten voimaan tullut varhaiskasvatuslaki, jossa opettajien osuutta henkilökunnasta lisättiin ja lastenhoitajien osuutta vähennettiin. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kiirehtii päättäjiä avaamaan epäonnistuneen lain, joka uhkaa lasten hyvinvointia, työntekijöiden jaksamista ja välillisesti myös Suomen taloutta.