HUSin hallitus päätti maanantaina, että jo aiemmin sovitut tehtävälisät maksetaan hoitohenkilöstölle. Hallitus päätti olla käyttämättä otto-oikeutta kolmen toimialan hoitohenkilöstön tehtävälisien maksamisessa. Jo maksettuja tehtävälisiä ei peritä takaisin ja jo päätetyt tehtävälisät maksetaan.
HUSin hallitus kertoo käyttäneensä kokonaisvaltaista harkintaa ottaen huomioon tämänhetkisen henkilöstötilanteen. Päätös tehtävälisistä vietiin hallituskäsittelyyn, koska henkilöstövaje ja siitä johtuvat lisävastuut koskettavat myös monia yksiköitä HUSissa ja laajalti sotealan toimijoita.
Tehy on iloinen päätöksestä. Sydän- ja keuhkokeskuksen, vatsakeskuksen sekä pää- ja kaulakeskuksen hoitohenkilökunta saa aiemmin myönnetyt tehtävälisät. Päätös koskee noin 600 hoitajaa. Kyse oli määräaikaisista tehtävälisistä ja niiden maksamisesta ilmoitettiin henkilökunnalle. Osa lisistä ehdittiin jo maksaakin. Päätöksiä niiden maksamisesta tekivät HUSin eri tulosyksiköiden toimialajohtajat syksyn aikana.
Tehtävälisän maksuperusteena on kaikissa yksiköissä ollut yksikköä koskeva erityinen hoitajapula sekä osastoilla aiheutunut ylikuormitus. Yksiköissä on ollut merkittävä henkilöstöresurssien vajaus jo pidempään.
Tehyn mukaan päätökset olivat HUSin toimintaohjeen mukaisia, jonka mukaan toimialajohtaja päättää tehtävälisistä. Lisäksi henkilöstöpäällikkö tarkisti, että päätösten perustelut ovat HUSin linjausten mukaisia. Tästä huolimatta HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi käytti otto-oikeutta ja vei asian HUSin hallitukseen.
– Olemme hyvin tyytyväisiä, että HUSin hallitus noudattaa lakia ja tehtyjä sopimuksia. Muunlainen päätös olisi ollut kestämätön, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
”Erittäin huonoa työnantajapolitiikkaa”
Rytkösen mukaan vaikuttaa siltä, että Tehyn 15.12. lähettämä kirje hallituksen jäsenille oli vaikutuksellinen ja hallitus oli valmis toimimaan vastoin vt. toimitusjohtaja Mäkijärven esitystä.
Kyseisessä kirjeessä Rytkönen ja Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi pitivät lisien mahdollista peruuttamista erittäin huonona työnantajapolitiikkana. Hoitohenkilöstö on joutunut jo pidemmän aikaa joustamaan ja toimimaan vajailla henkilöstöresursseilla. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että työvuorosta puuttuneen työkaverin töitä on tehty parhaan mukaan ja äärimmilleen joustaen, jotta potilasturvallisuus ei ole vaarantunut, he kirjoittivat.
– Toivomme, että HUSin hallitus kiinnittää jatkossa erityistä huomiota johtamiseen ja sen lainmukaisuuteen. Tällainen johdon toiminta on omiaan heikentämään työmotivaatiota tässä vaikeassa koronatilanteessa. Tietoomme tuli jo, että eilisen aikana on tullut irtisanoutumisia HUSista tämän johdosta, Rytkönen muistutti päätöksen jälkeen.