– Olisi valtavan epäoikeudenmukaista, jos meidät häädettäisiin täältä, elsalvadorilainen pienviljelijä Francisco Martínez sanoo surullisena.
Martinez, 77, elää vaimonsa Gloria Garcían, 50, ja vaikeasti vammaisen 21-vuotiaan poikansa Fredyn kanssa pienessä Cuatro Vientosin yhteisössä El Salvadorin rannikolla San Luis La Herraduran kunnassa.
Auringon paahtama mies työntää pihalla pyörätuolissa istuvaa poikaansa ja murehtii häädön uhkaa.
– Tilanteemme on vaikea: he haluavat siirtää meidät pois. Se on hyvin epäreilua.
Tällä Martínez viittaa pankin ja paikallisten varakkaiden perheiden pyrkimykseen ottaa haltuunsa yhteisön asuma-alue.
– Tässä oli vain kuoppa maassa, mutta ansaitsemillani pennosilla täytin sen ja rakensin kookospalmun ja banaanin lehdillä peitetyn majani, Martínez sanoo ja työntää poikansa pihan toiseen osaan.
Aurinkorannasta tuli haluttu
Eri puolilta maata saapuneet 180 koditonta perhettä perustivat Cuatro Vientosin parikymmentä vuotta sitten. Se sijaitsee Costa del Solina tunnetulla 17 kilometriä pitkällä, kapealla maakaistaleella Tyynenmeren ja Jaltepequen suiston välissä. Pakon ajamat ihmiset arvelivat alueen olevan valtion maata. Siksi perheet luulivat rakentavansa maalle, jota he saattoivat kutsua omakseen.
– Me emme tulleet tänne käyttääksemme ketään hyväksemme. Meillä ei ollut muutakaan paikkaa, missä elää, Martinez murahtaa.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana alueelle on noussut Cuatro Vientosin ohella 18 muuta asutusta tai yhteisöä. Myös niitä uhkaa häätö. Häätäjinä ovat yksityisten hotelli- ja ravintolayrittäjien yhteenliittymät ja rantahuviloita seudulla omistavat rikkaat. Alueelle on sen kauneuden tähden perustettu useita hotelleja ja ravintoloita.
Kaistaletta halkoo päällystetty tie, joka yhdistää turistien suosiman seudun muuhun maahan. Yhdellä puolella on meri ja toisella rehevä suisto mangrovemetsineen ja eläimineen.
Täällä pröystäilevä vauraus ja tuskallinen köyhyys elävät rinnakkain. Yritykset ja rikkaat vaativat omakseen maita, joiden köyhistä asukkaista monet työskentelevät hotelleissa tai jahdeillaan suiston kanaaleissa purjehtivien perheiden ylellisissä lomakodeissa.
Tien varrella asuvat perheet omistavat tonttinsa ja heillä on omistusoikeudestaan asiakirjat. Vain muutama kymmenen metriä tieltä sisämaahan päin tilanne on toinen. Siellä köyhyydessä elävillä ihmisillä ei ole mitään asiakirjoja, jotka todistaisivat, että he omistavat maansa, asianajaja Teresa Hernández kertoo.
Hernández edustaa lainkäytön tutkimusta tukevaa Fespad-säätiötä. Fespad ja maattomia puolustava Movitierra-järjestö tarjoavat lakiapua häätöuhan alla oleville perheille.
Mahdoton rajanveto
Virallisten tilastojen mukaan El Salvadorin 6,7 miljoonasta asukkaasta noin 10 prosenttia elää maalla, jonka omistusoikeus on epäselvä. Joidenkin arvioiden mukaan El Salvadorissa on 1,3 miljoonan kodin vaje.
Omistusoikeuskiistat kumpuavat siitä, että turismi on nostanut maan arvon korkealle. Turismin tarpeet ajavat hotellikeskittymien rakentamista. Lisäksi jo vuosikymmenien ajan on ollut mahdotonta osoittaa täsmälleen, mikä maa on yksityisesti omistettua ja mikä kuuluu valtiolle.
Kaikki rannat kuuluvat valtiolle, mutta vauraat perheet ja yritykset ovat ostaneet läheisiä, yksityisinä pidettyjä tontteja. Vuosikymmenien sekasorron jälkeen yksityisen ja valtion omistaman maan rajat ovat hämärtyneet.
Pankki kiistää
Cuatro Vientosin perheet sanovat uhan tulevan lähinnä Banco Agricolalta, joka on maan tärkeimpiä yksityisiä pankkeja. Perheiden mukaan pankki omistaa noin hehtaarin kokoisen tontin, jonne useat perheet ovat rakentaneet talonsa kaksi vuosikymmentä sitten uskoen, että tontti oli hylätty.
Hylätyt tontit ovat seudulla yleisiä. Niillä on vuosikymmeniä sitten ollut omistajia, mutta syystä tai toisesta ne ovat jääneet käyttämättä ja ajan mittaan ne ovat jääneet kasvillisuuden peittoon.
Pankki on nyt löytänyt tälle tontille ostajan.
Banco Agricola kuitenkin korostaa, ettei pankki suunnittele Cuatro Vientosin yhteisön häätämistä.
Toisessa Costa del Solin yhteisössä, El Mozotessa 125 perhettä elää epävarmuudessa ja pelkää häätöä, sillä kiinteistöyritys väittää omistavansa kylän maat.
– Ne ovat valtion maita, ja se näkyy maanmittausrekisteristä. Mutta kun ihmiset raivaavat ja kunnostavat alueita, toiset haluavat ottaa ne haltuunsa, kylän asukas ja häätöjä vastustava aktivisti Mélida Alvarado sanoo.