Viihdedekkarien kuningatar kokosi ystävänsä kanssa kaikki nordic noirin kliseet samaan tarinaan.

Idea on paperilla hyvä. Valtavan suosittu viihdedekkarien kuningatar Camilla Läckberg hakee taas uutta suuntaa ja yhdistää voimansa ystävänsä, Ruotsissa hyvin tunnetun mentalistin Henrik Fexeuksen kanssa. Tavoite lienee puhkikuluneen sarjamurhaajatrillerin uudistaminen tuomalla poliisin erikoisryhmään mentalisti.

Käytännön toteutus on kammottavan huono. Yli 600-sivuinen Mentalisti on puuduttava, ärsyttävä ja tylsä. Jännitystä siinä sitä vastoin ei ole ollenkaan.

Mentalistissa jahdataan taas yhtä neroa sarjamurhaajaa, joka jättää vihjeitä poliisien pureskeltaviksi. Murhaaja tappaa uhrinsa erilaisiin illuusioihin käytettävissä taikalaatikoissa. Koodi on uhreihin viillelty järjestysnumero sekä kello, joka on pysähtynyt oletettavasti murhan tekohetkellä.

Murhattuja on kolme ja kello tikittää. Ehtivätkö poliisit estää neljännen murhan?

Mentalisti epäonnistuu ensinnäkin siksi, että sen henkilöt ovat ärsyttäviä kopioita nordic noirin perushahmoista. Päähenkilö on bakteerikammoinen ja sosiaalisesti lievästi kömpelö etsivä Mina Dabiri. Kevytmuunnelma Sillan Saga Norenista ilman tämän karismaa.

ILMOITUS

Hän houkuttelee tutkijaryhmään neuroottisen julkkismentalisti Vincent Walderin taikuuden ja ihmismielen asiantuntijana. Kliseiset henkilöhahmot täydentää poliisi Ruben, joka suhtautuu seksistisesti naisiin ja halveksivasti ja ennakkoluuloisesti Vincentiin.

Toiseksi teos on tuskallista luettavaa, koska päätarina ei etene. Murhaaja iskee yli sadan sivun välein ja tutkinta on pääasiassa kokoushuoneessa istumista. Kun väistämätön ja ääritavanomainen loppuhuipennus viimein tulee, ei Minan ja Vincentin puolesta jännitä tippaakaan, koska takakannessa kerrotaan tarinan jatkuvan vielä kahdessa kirjassa.

Murhatutkinnan sijaan suuren osan kirjasta haukkaa sen päähenkilöiden yksityiselämä. Henkilöhahmojen syventäminen onkin monien valiodekkarien varsinainen juju, mutta sekään ei nyt onnistu Läckbergiltä ja Fexeukselta. Minan elämä on lähinnä lian välttämistä. Vincentin sotkuinen perhe-elämä on luku sinänsä. Hänen häiriintyneeltä vaikuttava vaimonsa on ex-vaimon sisar ja siis täti kahdelle perheen kolmesta lapsesta.

Jo alkusivuilla käy selväksi, ettei Mentalisti ole mikään jännärisensaatio, vaan pitkäpiimäinen epäonnistuminen. Jaksoin loppuun vain, koska se oli vuoden viimeinen uutuusdekkari listallani. Se oli myös yksi huonoimmista tänä vuonna luetusta 56 jännäristä.

Camilla Läckberg & Henrik Fexeus: Mentalisti (Box). Suomentanut Kirsi Kokkonen. 619 sivua, Otava.