Vasemmistoliitto pitää hallituksen vastikää hyväksymää Suomen maataloustukisuunnitelmaa eli tarpeellisena alkuna teollisen maatalouden ympäristövaikutusten korjaamiseksi.
Suunnitelma hyväksyttiin vuosiksi 2023 – 2027.
Common Agricultural Policy eli CAP on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Sen kautta määrätään, millä ehdoilla ja kuinka paljon maataloustukia EU:n jäsenvaltiot voivat maanviljelijöilleen maksaa.
”Ruokajärjestelmää on ohjattava kestävään suuntaan”.
29 prosentin lasku
CAP-sopimuksen yhteydessä sovittiin maataloudelle oma päästövähennystavoite, jonka on tarkoitus laskea maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös maataloustuottajien keskusliitto on ehdottanut samansuuruista päästövähennystavoitetta ilmastotiekartassaan.
– On historiallinen päätös, että maataloudella on nyt oma päästövähennystavoitteensa, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski toteaa. Hän on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.
– Vain parantamalla ja korjaamalla totuttuja tapoja tuottaa ruokaa Suomessa voidaan vastata paitsi ilmastohaasteeseen, myös maatalouden omaan kannattavuushaasteeseen.
Ruokaa kestävästi
Maatalouden päästövähennykset aiotaan toteuttaa paitsi maataloustukiohjauksen kautta, myös markkinaehtoisin sekä muin keinoin. Pyrkimys on samalla parantaa maatalouden kannattavuutta.
Kasvihuonekaasupäästöjen osalta keskeinen valmistelussa oleva väline on maankäyttöluokan muutosmaksu, josta päätetään tulevana talvena. Sillä on tarkoitus puuttua turvemaiden raivaamiseen pelloiksi, mutta myös muihin maankäytön muutoksiin.
– Ruokajärjestelmää on ohjattava kestävään suuntaan paitsi ympäristön, myös eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tässä on vielä paljon tekemistä, vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä arvioi. Hän on maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen.