Marraskuussa ympäristö- ja ilmastoministerinä aloittanut Emma Kari (vihr.) käynnisti keskiviikkona säännölliseksi tarkoitetun tiedottamisen ilmastokriisistä ja luontokadosta. Ensimmäisen tilaisuuden teemana oli Suomen metsien tila ja EU:n biodiversiteettistrategia.
Kari perusteli säännöllistä tiedottamisesta sillä, että tällä hetkellä kerrytetään ennen näkemätöntä ilmasto- ja luontovelkaa. Ratkaisuilla on kiire.
Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho kertoi metsien monimuotoisuuden tilan kehityksestä viime vuosina. Luonnon monimuotoisuudella hän tarkoitti elämää sen kaikissa muodoissa. Luontokadossa taas ei ole kysymys vain ympäristöstä, vaan lisäksi kestävästä kehityksestä, kansainvälisestä turvallisuudesta, oikeudesta, etiikasta, moraalista ja taloudesta.
Tieteeseen perustuva globaali tilannekuva luonnon monimuotoisuudesta on Kotiahon mukaan se, että ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä. Hävitystyö on nyt nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
Metsien käyttö suurin uhanalaisuuden syy
Suomessa tuorein uhanalaisuusarvio valmistui vuonna 2019. Siinä pystyttiin arvioimaan noin puolet Suomen 48 000 lajista. Uhanalaisia lajeja on 12 prosenttia ja sitä hyvin lähellä olevia punaisen listan lajeja noin 30 prosenttia. Edellisessä arviossa vuonna 2010 uhanalaisia lajeja oli 10,5 prosenttia eli niiden osuus lisääntyi 1,5 prosenttia vajaassa kymmenessä vuodessa.
Eniten uhanalaisia lajeja elää metsissä ja metsien ympäristön muutokset ovat suurin uhanalaisuuden syy. Ne liittyvät pääsääntöisesti metsätalouden harjoittamiseen. Ensisijainen uhanalaisuuden syy metsien käyttö on 733 lajille ja yksi syistä noin 1 500 lajille.
Uhanalaisia metsälintuja Suomessa on yhdeksän lajia. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana hömötiainen, töyhtötiainen, mehiläishaukka ja hiirihaukka ovat taantuneet 40–50 prosenttia.
Vähintään 30 prosenttia suojeltava
Ministeri Emma Karin mukaan ensi vuosi on erityisen tärkeä askeleissa kohti luontopositiivista Suomea. Silloin määritellään Suomen sitoumukset EU:n biodiversiteettistrategiaan.
– Osana tätä kokonaisuutta me olemme sitoutuneet suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät. Suojelutason kehyksen meille antaa EU-alueelle asetettu 30 prosentin suojelutavoite maa- ja meripinta-alasta. Tavoitetta ei ole vielä jyvitetty jäsenmaittain, mutta omasta mielestäni on päivänselvää, että Suomen pitää pystyä vähintään tähän.
Alkuvuodesta työnsä aloittaa työryhmä, jonka tehtävänä on määritellä kuinka Suomi sitoutuu suojelupinta-alan kasvattamiseen, vanhojen metsien suojeluun sekä tiettyjen EU:n luonto- ja lintudirektiivien määrittelemien elinympäristöjen ennallistamiseen ja tilan parantamiseen. Sitoumusten toimeenpano on tärkeä osa luontokadon pysäyttämiseksi tehtäviä toimia.