Sotilaalliset arvot ja toimenpiteet ovat usein edelleen arvostelun yläpuolella ja sodanvastustajat leimataan epäisänmaallisiksi. Yritän uskoa, että edistyksellisemmät ajat ovat edessä, sanoo Suhonen.

Rauhanjärjestö Sadankomitea myöntää vuosittain itsenäisyyspäivänä rauhanpalkinnon tunnustuksena kuluvan vuoden aikana tehdystä merkittävästä rauhantyöstä. Tänä vuonna palkinnon saa elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Ville Suhonen. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttielokuvan Ikuiseen rauhaan (2021) aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta, joka teloitettiin jatkosodan aikana Suomussalmen rintamalla tämän kieltäydyttyä tarttumasta aseeseen

Sitä ennen Pekurinen vaikutti pasifismillaan siihen, että Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti ja se astui voimaan 14. huhtikuuta 1931.

Rauhanpalkinnolla Sadankomitea haluaa lisätä näkyvyyttä asevelvollisuuskeskustelulle ja tuoda esille taiteen roolia rauhantyössä aikana, jolloin erityisesti kulttuurialat ovat joutuneet ahtaalle.

– Dokumenttielokuvalla Suhonen on tuonut näkyvyyttä meille tärkeille teemoille, kuten pasifismille, väkivallattomuudelle ja aseistakieltäytymiselle. Tänä vuonna valmistui asevelvollisuuden kehittämistä käsittelevän parlamentaarisen komitean työ, joten vaihtoehtojen esille tuominen velvoittavan järjestelmämme sijaan on erityisen ajankohtaista, sanoo Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.

Suhonen on ohjannut ja kirjoittanut vuodesta 1985 alkaen yli 30 elokuvaa. Palkittuihin elokuviin kuuluvat mm. valtiovallan teloittamasta Martta Koskisesta kertova Ompelijatar (2015) ja luontodokumentti Metsän tarina (2012).

ILMOITUS

”Palkinto kuuluisi itse Arndt Pekuriselle”

– On ilahduttavaa kuulla tulleensa palkituksi tällaisella pitkien perinteiden kunnianosoituksella. Samalla olen kuitenkin hyvin nöyränä sen edessä: rauhanpalkinto on jo nimenä jotain valtavan tärkeää ja velvoittavaa. Siinä mielessä tämä palkinto kuuluisi erityisen hyvin itse Arndt Pekuriselle. Minä toimin vain viestinviejänä, Suhonen kommentoi palkintoaan.

– Pekurisen tarina on mennyttä aikaa, mutta silti universaali ja ajaton, valitettavasti. Sotilaalliset arvot ja toimenpiteet ovat usein edelleen arvostelun yläpuolella ja sodanvastustajat leimataan epäisänmaallisiksi. Yritän uskoa, että edistyksellisemmät ajat ovat edessä. Jos Pekurinen näkisi nykypäivään, hän todennäköisesti sanoisi edelleen, että jokaisen sodanvastustajan toiminta rauhan hyväksi on tärkeää. Riippumatta siitä, kuinka paljon heitä ylipäätään on.

Palkintona on taiteilija Miia Kallion keramiikkaveistos Rauhanlaiva.

Sadankomitea on antanut rauhanpalkinnon vuosittain vuodesta 1978 alkaen.