All Over Press / Ismo Pekkarinen

– Kyllähän se on työnhakijan hyväksikäyttämistä, mutta se ei taida ihan rikoslain alle mennä. Julkisuus lienee paras tapa tällaisen estämisessä, sanoo PAMin johtava lakimies Arja Pohjola.

KU:n kolumnisti, nokialainen myyjä ja PAM:n luottamusmies Anne Nyman nosti esiin ilmiön, jollaista ei uskoisi suomalaisessa työelämässä näkevänsä. Nimittäin sen, että marketeissa teetetään palkattomia koevuoroja nuorilla työnhakijoilla.

Nyman kertoo kuulleensa koevuoroista ensimmäistä kertaa tänä syksynä, mutta some-sivustoilta löytyy asian ihmettelyä jo muutama vuosi takaperinkin. Ehkä on kyse siitä, että koevuorojen käyttö on lisääntynyt. Tämä on kuitenkin vain arvailua, sillä tarkkaa tietoa saatikka tilastoa asiasta ei ole olemassa.

Yhden koevuoroja tehneen nimen ja yhteystiedot saimme käyttöömme. Tämä mieshenkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo, että hän haki syksyllä töihin K-markettiin pääkaupunkiseudulla. Markettiakaan hän ei halua yksilöidä tämän tarkemmin, jotta asiasta ei koituisi hänelle ongelmia.

– Minulle tarjottiin koevuoroja. Ensin kahta ja niiden jälkeen vielä kolmattakin. Kaikki olivat iltavuoroja ja kaksi lauantaivuoroja. Ja kaikki olivat täysiä kahdeksan tunnin päiviä.

Neljättäkin vuoroa hänelle tarjottiin, mutta siinä vaiheessa hän jo kysyi työsopimuksen perään. Se sitten tehtiinkin.

ILMOITUS

Haastateltavamme suostui koevuoroihin, jotta saisi sitä kautta työsopimuksen. Vakituinen työ oli tärkeä tavoite, sillä hänellä oli takana pitkä kausi nollatuntisopimuksella töitä monille keikkafirmoille. Työajat niiden kautta saaduissa töissä heittelivät kaiken aikaa niin että joskus viikossa oli päivän verran töitä, joskus sai tehdä täydet 40 tuntiakin.

Palkattomista koevuoroista hän toteaa nyt:

– Kyllä tuntui katkeralta kun teetettiin ilmaista työtä.

Koeaika on jo käytössä

PAMin lakimies Arja Pohjola kertoo, että vuosien varrella heille on tullut tietoon koevuorotapauksia.

– Asia on saattanut tulla esiin jonkun muun riita-asian yhteydessä, hän sanoo, ja muistelee, että riita-asian yhteydessä olisi sitten haettu palkat myös koevuoroilta.

Jos työnhakija koevuorojen jälkeen palkataan työhön, hän tuskin ainakaan neljän kuukauden koeajalla alkaa vaatia palkkasaataviaan, ja ehkä ei ollenkaan. Paitsi siinä tapauksessa, jos työsuhde puretaan koeajalla.

– Ja koeaikahan on juuri se, jolloin testataan soveltuvuus työhön ja työyhteisöön – ei tämmöisten koevuorojen aikana.

Pohjola arvelee, että koevuorojen käyttö on saattanut laajentua.

– Ehkä työnantajat ovat keksineet että näinkin voi nipistää työvoimakustannuksista.

Miten tämmöinen ilmiö voi levitä Suomessa, jossa on pitkälle kehittynyt työlainsäädäntö ja työehtosopimukset?

Pohjola vastaa, että ei pitäisikään levitä.

– Työsopimuslain mukaan työsuhde alkaa silloin, kun työnteko alkaa. Ja jos ihminen menee töihin, niin riippumatta siitä, miksi sitä työn tekemistä kutsutaan, muodostuu työsuhde, hän sanoo ja lisää, että poikkeuksena on tietysti esimerkiksi tet-harjoittelut.

Työsopimuslain mukaan työsopimus syntyy silloin kun työntekijä ne työt siellä aloittaa. Palkattomia koevuoroja ei siis pitäisi voida käyttää.

Ammattiliitto auttaa palkkasaatavien hakemisessa

Ammattiliiton keinot laittomien koevuorojen käytön estämisessä ovat Pohjolan mukaan vähäiset.

– Me voidaan hakea palkkasaatavia, jos ihmiset ottavat meihin yhteyttä. Mutta mitä liitto muuten voi tehdä, niin vaikea sanoa. Mehän emme välttämättä saada tietää näistä tapauksista, varsinkaan jo ihmiset ovat järjestäytymättömiä.

Lainsäädäntövaikuttamisen paikkaa asiassa Pohjolan mukaan ei ole, koska lainsäädäntö ei nytkään salli tämmöistä.

– En tiedä, mitä voisimme tehdä, kun emme voi käydä työpaikalla valvomassakaan. Tietysti isommasta yrityksestä jos on kyse, niin luottamusmiesten on syytä olla hereillä, ja ottaa asiaa esille työnantajan kanssa.

Pohjola kertoo, että toki he seuraavat some-kanavia kuten Jodelia, mutta asioihin puuttuminen käynnistyy siitä, että jäsen ottaa yhteyttä ammattiliittoon.

– Jos yhteyttä ei oteta, tieto ei meille tule.

Rikollista toimintaa?

Pohjola myöntää, että määrätyssä mielessä on kyse toisen työn varastamisesta.

– Onhan siinä huijauksen elementti, työnhakijan hyväksikäyttämistä, mutta rikosnimikettä asialle en keksi.

Nykyisellään työnantaja saadaan kyllä maksamaan puuttuvat palkat, mutta muunlaiseen edesvastuuseen tämä ei toimistaan joudu. Pitäisikö joutua?

– Julkisuus lienee paras tapa tällaisen estämisessä. Työnantaja saa huonoa mainetta, kun sana kiirii tai julkisuudessa puhutaan heidän menettelystä.

Julkisuuden kautta tieto kulkee myös työntekijöille siitä, että palkattomia koevuoroja ei ole pakko tehdä ja että niiden ei pidä olla työnsaannin edellytys. Nyt työvoimapulan aikana työnhakijalla onkin mahdollisuus kiertää kaukaa laittomia keinoja käyttävät työnantajat.