Bosnia ja Hertsegovinan muodostamisesta sovittiin Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995. Yhdysvaltain johdolla neuvoteltu sopimus päätti kolme ja puoli vuotta kestäneen Jugoslavian hajoamiseen liittyneen Bosnian sodan (1992–1995).
Bosnia-Hertsegovina jaettiin kahteen osaan, Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon (Federacija Bosna i Hercegovina) ja Serbitasavaltaan (Republika Srpska). Alueet ovat lähes yhtä suuria. Federaatio sijaitsee valtion keskellä ja Serbitasavalta sen itäpuolella repaleisena ison Serbian vastaisena raja-alueena.
Valtio jaettiin etnispoliittisin perustein. Federaation väestöstä valtaosa on bosniakkeja, jotka ovat muslimeja, vähemmistönä ovat katoliset kroaatit. Srpskan kansalaiset ovat pääosin ortodoksisia serbejä. Vuoden 2000 arvion mukaan koko väestöstä 48 prosenttia on bosniakkeja, 37 prosenttia serbejä, 14 prosenttia kroaatteja ja loput muita. Koko väkiluku on 3,2 miljoonaa.
Bosnia-Hertsegovinaa tunteva sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta sanoo, että valtion poliittinen jämähtyneisyys ja nousevat konfliktit johtuvat pääosin siitä, että valtion rakenne perustuu etnisiin jakoihin.
Huttunen huomauttaa, että ennen sotaa ja maan jakoa bosniakeista suuri osa asui nykyisen Srpskan alueella
– Liittovaltion politiikkaa ovat halvaannuttaneet etnisperäiset rakenteet. Niissä vallassa olevat kansallismieliset edustajat pitävät kiinni oman ryhmänsä kapeasti ymmärretyistä eduista. Kukaan ei uskalla perääntyä tai tulla vastaan, kun pelkona on oman aseman menettäminen.
Srebrenican verilöylyn
musta varjo
Räikein esimerkki etnisistä valtiotason konflikteista koskee Srebrenican kansanmurhaa heinäkuussa 1995. Bosnian serbijoukot surmasivat tuolloin 8 000 bosnialaista muslimimiestä ja -poikaa.
Srebrenican operaatiota johtanut serbikomentaja Ratko Mladić hävisi alkukesästä valituksensa Haagin vetoomustuomioistuimessa, joka säilytti hänen elinkautistuomionsa kansanmurhasta voimassa.
Bosnia-Hertsegovina ei ole täysin itsenäinen, vaan sitä valvoo kansainvälinen yhteisö YK:n kautta. Maassa on edelleen vuoden 2004 lopulla Naton Sfor-joukot korvanneita EU:n Eufor-joukkoja (aluksi 6 500, nyt alle 1 000 sotilasta) ja poliisivoimia (EUPM).
Kansainvälisen yhteisön korkeana edustajana tähän syksyyn asti oli itävaltalainen diplomaatti Valentin Inzko. Hänen työtään on jatkanut saksalainen diplomaatti Christian Schmidt.
Kaksitoista vuotta korkeana edustajana Bosniassa toiminut Inzko teki kovasti töitä, että liittovaltio pysyisi kasassa. Hän käytti valtuuksiaan ja sääti heinäkuussa viimeisenä isona toimenaan liittovaltioon lain, joka kieltää kansanmurhan kieltämisen.
Srpskan presidentti Milorad Dodik reagoi Inzkon lakiin heti väittämällä, että Srebrenican kansanmurhaa ”ei tapahtunut”.
Huttunen sanoo, että vihanpidon syitä on vaikea pyyhkiä ihmisten muistista.
– Vähintä, mitä voi odottaa, on, että vastapuolet tunnustaisivat tosiasioina ne ikävät asiat, jotka ovat tapahtuneet.
Dodik irrottaa
Srpskaa liittovaltiosta
Liittovaltion presidenttikollegion serbijäsen Dodik uhkasi heti uuden lain jälkeen, että Srpska irrottautuu kaikista liittovaltion yhteisistä instituutioista, kuten asevoimista, verohallinnosta ja korkeimmista oikeuselimistä.
Serbitasavallasta on vahvistettu, että Srpska vetäytyy kaikista liittovaltion tehtävistä, kunnes kansanmurhalaki on kumottu. Serbien vetäytyminen päätöksenteosta merkitsee koko valtion päätöksenteon halvaantumista.
Huttunen arvioi, että Dodikin valta perustuu paljolti lietsottuihin etnisiin uhkakuviin ja jopa vihanpitoon.
Dodikin politiikassa syvimpänä ideana on ehkä ajatus, että Srpska pitäisi liittää isoon Serbian valtioon. Huttunen ei kuitenkaan usko, että poliittisesti nykyisen kaltaista ja köyhää Srpskaa haluttaisiin kovin innokkaasti osaksi Serbiaa.
Nyt Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa sotilaallinen konflikti. Dodik ilmoitti lokakuun lopussa, että Srpskalle perustetaan oma armeija. Srpskan alueen sotajoukoille on jo järjestetty sotaharjoituksia.
Srpskalle perustetaan oma armeija.
Lokakuun lopulla uutiskanava Al-Jazeera kertoi, että Dodik on kieltänyt liittovaltion oikeuslaitosta sekä turvallisuus- ja tiedusteluelimiä toimimasta Srpskassa. Kaikkien kiellettyjen liittovaltion toimijoiden ja poisjättäytymisien kohteena olleiden instituutioiden tilalle on ilmoitettu perustettavan serbialaiset elimet marraskuun loppuun mennessä.
Yhdysvaltain ja EU:n yhteisjulistus vaati lokakuun lopulla kaikkia Bosnia-Hertsegovinan osapuolia kunnioittamaan liittovaltion instituutioita. Sitä vastoin Venäjä on tukenut Dodikin separatistisia pyrkimyksiä.
Irti valtion etnisestä jakamisesta
Professori Huttusen kasvoilla käy monia ilmeitä, kun häneltä kysyy, mitä nyt on tehtävissä.
– On usein väitetty, että nämä etnisuskonnolliset ryhmät eivät vain kerta kaikkiaan tule toimeen keskenään, mutta se on aivan liian yksinkertainen selitys. Ja sitä paitsi ennen Bosnian sotaa muslimibosniakit ja ortodoksiserbit tulivat kohtuullisen hyvin toimeen keskenään esimerkiksi Sarajevossa ja myös maaseudulla. Mutta silloin valtiorakenne ei perustunut etniselle edustukselle.
Kun hänelle tarkentaa kysymystä, mitä hän tekisi pattitilanteen ratkaisemiseksi, hän sanoo, että liittovaltion etnispoliittinen rakenne pitäisi kyetä purkamaan. Samaan hengenvetoon hän lisää: mitenkähän se olisi mahdollista?
– Mutta koko se valtion perustaminen etniseen edustajuuteen ja etniseen jakamiseen pitäisi kerta kaikkiaan lopettaa, Huttunen sanoo.