LEHTIKUVA

Eduskunta käsitteli syksyllä 2001 hallituksen selontekoa turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Valiokunnissa kuullut asiantuntijat arvioivat Suomen turvallisuuspolitiikan perusteiden muuttuneen edellisestä neljän vuoden takaisesta selonteosta. Heidän mukaansa hallitus vältteli ottamasta kantaa siihen, miksi näin on tehty.

Sanamuunnokset olivat pieniä, mutta niitä tulkittiin henkiseksi hyvästijätöksi Suomen liittoutumattomuudelle. Nato-jäsenyyttä kuitenkin kierreltiin ja kaarreltiin, mutta puolustuskyvyssä liittoutumattomuus ei ollut enää ehdotonta. Jos vallitsevat olosuhteet muuttuvat, voidaan liittoutumattomuudestakin luopua.

Vuoden 1997 selonteossa Naton laajenemisen katsottiin synnyttävän epävarmuutta Suomen lähialueilla. Neljä vuotta myöhemmin sen laajenemiseen suhtauduttiin myönteisesti.