– Teollisuusliitto haluaa turvata kattavat työehdot teollisuuteen kaikissa tilanteissa. Tätä tavoitetta ei horjuta tai muuta entisten työnantajayhdistysten – Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n – taannoiset ratkaisut työmarkkinatoiminnasta luopumisesta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa Helsingissä torstaina..
– Kevään päätöksensä jälkeen Teknologiateollisuus ry puhui suureen ääneen suuresta työmarkkinamuutoksesta, joka olisi edessämme yrityskohtaisina neuvotteluina. Muutamassa kuukaudessa olemme kuitenkin ikään kuin palanneet lähtöruutuun, kun yritykset itse valitsivat yleissitovuuden neuvotteluiden lähtökohdaksi.
Hän totesi uuden työnantajayhdistyksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenkunnan olevan määrältään niin suuri, että se varmistaa vahvan yleissitovuuden syntymisen teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimukseen, mikäli ratkaisuun myöhemmin päästään.
”Edes laajamittainen työvoimapula ei näytä nostavan teollisuuden palkkoja”.
– Tätä työnantajien kärrynpyörien tekemistä voisi olla jopa huvittava seurata, jos kyse olisi jostakin muusta kuin ihmisten työehdoista, toimeentulosta ja työmarkkinoiden toimivuudesta, Aalto sanoi.
– Toivottavasti tällaisia manööverejä ei jatkossa enää nähdä.
Aalto muistutti myös tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan vallitseva työmarkkinajärjestelmä on yritysten keskuudessa mainettaan parempi.
– Kun yritykset nyt valitsivat yleissitovuuden teollisuuteen, moni palkansaajapuolen esille nostama huoli on himmennyt. Työnantajien yksipuolisesti käynnistämät muutokset työmarkkinoilla ovat jäämässä kokonaisuuteen eli koko Suomen työmarkkinoihin nähden hyvin pieniksi.
Neuvottelut jäljessä
Aalto totesi, että sopimuksiin on kuitenkin vielä matkaa ja neuvottelut kaikilla sopimusaloilla ovat pahasti kesken. Teknologiateollisuuden osalta sopimuksettomaan tilaan on vain muutama päivä aikaa.
– Pitkälti olemme tässä tilanteessa, koska työnantaja on halunnut toimia näin, hän sanoi.
– Etelärannan rakenteelliset ristiretket maksoivat osapuolille monta kuukautta hyvää neuvotteluaikaa. Teknologiasektorin neuvotteluiden viivästyminen haittaa nyt myös muiden pöytien etenemistä. Työnantajat odottavat ratkaisua teknologiateollisuudesta ennen kuin heillä on valmius sopia muualla.
Kilpailukyky kunnossa
Aalto totesi Teollisuusliiton haluavan tehdä sopimukset, muttei hinnalla millä hyvänsä.
– Teollisuuden tilauskirjat ovat nyt täynnä, joten kilpailukyvyssämme ei pitäisi olla mitään vikaa. Haluamme ratkaisun, joka turvaa jäsentemme ostovoiman positiivisen kehityksen, hän sanoi.
Hän otti kantaa myös siihen, että työnantajapuoli on kyseenalaistanut työehtojen jälkisuojan.
– Me emme hyväksy tilannetta, jossa jäsentemme työehtoja heikennetään sopimuksettomassa tilassa. Mikäli tällaista myöhemmin tapahtuu, on liitto valmis reagoimaan asiaan niin oikeudellisin kuin järjestöllisin toimenpitein jäsentensä työehtojen suojelemiseksi, Aalto sanoi.
– Valitettavasti meillä on jo nyt tiedossa yrityksiä, joissa on henkilöstölle ilmoitettu yksipuolisesti työsuhteen ehtojen heikennyksistä 1.12. alkaen. Näille yrityksille sanon, että perästä kuuluu.
Hän arvioi myös, että riskit työmarkkinahäiriöistä ovat siis kasvamaan päin. Näin on erityisesti metsäteollisuuden osalta.
– Meillä on noin 200 sopimuskumppania mutta valmiita sopimuksia on tehty vain kaksi, ja nekin pienempiin yrityksiin. Jo tässä vaiheessa on selvää, että työtaisteluilta metsän yrityksissä tuskin vältytään.
– Ne yritykset, jotka solmivat sopimuksensa Teollisuusliiton kanssa kaikista nopeammin, saavat keskeisen kilpailuedun eli työrauhan suhteessa muihin. Pahimmassa tapauksessa uudenvuoden jälkeen ainoat puut, mitkä liikkuvat tässä maassa, ovat kuivuneita joulukuusia, joita suomalaiset loppiaisena kierrättävät haketettavaksi ja muihin vastaaviin tarkoituksiin.
Kuin vuoden 1987 vaaleissa
Aalto otti kantaa myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n perustamaan vaalirahoitusyhdistykseen Pro markkinatalous -yhdistykseen.
– Sen tarkoituksena on kerätä yrityksiltä miljoonia euroja rahaa ja jakaa ne eduskuntavaaleissa lähtökohtaisesti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n ehdokkaille. Hinku maan hallituksen värin vaihtamiseksi on näin kova, Aalto sanoi.
Hän löysi yhtymäkohtia vuoden 1987 eduskuntavaaleihin, joiden alla kokoomus, keskusta ja RKP solmivat kassakaappisopimuksen porvarihallituksen muodostamiseksi.
– Kyseessä on kassakaappiyhdistys porvarihallituksen muodostamiseksi. Aika näyttää epäonnistuuko hanke yhtä pahasti kuin vuonna 1987 ja tuleeko valtaan toisenlaiset hallituskokoonpanot, hän sanoi.
– Pro markkinatalouden kautta tähdätään poliittisten voimasuhteiden muutokseen. Toiseksi työnantajajärjestöjen päätösten kautta pyritään horjuttamaan palkansaajien sopimusmahdollisuuksia.
Peiliin katsomisen aika
Aalto arvioi myös työvoimapulaa.
– Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi työvoimapulan edessä, hän ihmetteli.
– Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista. Edes rekrytointipalkkioita ei ole otettu käyttöön. Tämä kaikkia selviää Teollisuusliiton teettämästä luottamusmieskyselystä.
Hän kysyykin, olisiko elinkeinoelämällä nyt peiliin katsomisen paikka.
– Edes laajamittainen työvoimapula ei näytä nostavan teollisuuden palkkoja yli sen, mistä on työehtosopimuksella ja sopimuskierroksilla sovittu, hän totesi.
– Samaan aikaan ammattiyhdistysliikettä on kuluvien viikkojen aikana kritisoitu palkkojen yleiskorotuksista, joita myös tällä sopimuskierroksella tietenkin tavoittelemme.