Keskustan pahan olon purkautuminen Sanna Marinin (sd.) hallituksessa ei jäänyt viikonlopun puoluevaltuuston kokoukseen. Tiistaina kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) ilmaisi melko suorin sanoin, että puolueen pitäisi lähteä hallituksesta.
Jos on kaikkensa yrittänyt, mutta homma ei toimi, kannattaa etsiä uusi kumppani. Pätee niin parisuhteessa kuin politiikassakin.
— Joonas Könttä (@joonaskontta) November 23, 2021
Hallituskauden tulosten perusteella on vaikea hahmottaa, mikä ei toimi. Tiistaina julkaistujen työllisyystilastojen mukaan työllisyys on itse asiassa ennätyskorkealla. Talousennusteet ovat vähintäänkin hyviä ja velkaantuminen on kääntynyt laskuun.
Kansan Uutisille Könttä vastasi sähköpostilla, että hänen mielestään ongelmat liittyvät erilaiseen kuvaan vaadituista talous- ja työllisyystoimista tulevaisuudessa.
”Suomen velkaantuminen on perustelluista syistä kasvanut, mutta tulopohjaan on tehtävä merkittäviä lisäyksiä, jotta tasapaino saavutetaan.”
Köntän mukaan paikallinen sopiminen tai työttömyysturvan porrastaminen ei tule etenemään tällä kaudella, ”vaikka näen ne erittäin tehokkaina keinoina parantaa työmarkkinoidemme tilaa”.
”Lisäksi päätösten peruminen ja siirtäminen on kestämätön ratkaisu, josta on muodostunut hallituksen toimintatapa.”
Myös hallituksen jakautuminen taksonomia-ratkaisussa hiertää voimakkaasti keskustalaisia.
”En myöskään ymmärrä miksi pääministeri antoi kahdelle hallituspuolueelle luvan poiketa hallituksen linjasta. Käytännössä hallitus toimii EU-taksonomia -kysymyksessä vähemmistöhallituksen keinoin. On vain ajan kysymys, milloin tulee seuraava tapaus jossa hallitusrintama hajoaa. Tällainen toimintatapa ei edusta hallituksen yhtenäisyyttä tai hyvää toimintakykyä”, Könttä perusteli erohalujaan.
Tasan viisi vuotta historiallisesta eläkeleikkauksesta
Kuten Uuninpankkopoika Saku Timonen tänään muistuttaa suositussa blogissaan, keskustalta näyttää unohtuneen, millaista meno oli sen itse johtamassa hallituksessa, jonka aikana pahasta olosta ei kerrottu ainakaan julkisesti.
Eilen 23. marraskuuta tuli kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi joukon sosiaaliturvan leikkauksia. Niiden joukossa oli historiallinen kansaneläkkeen leikkaus.
Eduskunta leikkasi keskiviikkona eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja työttömiltä, Kansan Uutiset uutisoi tuoreeltaan.
Loppuvuoden aikana oli vielä luvassa leikkauksia muun muassa opintotukeen, yleiseen asumistukeen ja ammatilliseen koulutukseen.
Eikä se siihen jäänyt. Seuraavasta leikkauslistasta Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoi kertoa vasta kevään 2017 kuntavaalien jälkeen.
”Sen sijaan hallituksella riittää rahaa yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavien ansiotuloverotuksen keventämiseen, miljoonaperintöjen verotuksen keventämiseen sekä hyvätuloisten yrittäjien verotuksen keventämiseen”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vertasi.
Hallituksen omienkaan papereiden mukaan verokevennys ei lisää työllisyyttä tai yrittäjyyttä, hän totesi.
Velkaa lisää leikkauksista huolimatta
Eivätkä Sipilän hallituksen leikkaukset myöskään vähentäneet velkaantumista. Heti kun leikkauksista oli äänestetty, eduskunta alkoi käsitellä lisäbudjettia, jossa velkaa otettiin lisää. Sipilän hallituksen velkatahti oli kuusi miljardia euroa.
– Se on kyllä täysin vastoin niitä periaatteita, mitä hallitus on antanut ymmärtää, että leikattava on, tingittävä on, pieni ihminen, pieni suomalainen, tingi, jotta voimme saada velkaantumisen taittumaan, sanoi Pia Viitanen (sd.).
Yksi oli yhteistä silloiselle ja nykyiselle oppositiolle: arvostelu siitä, että hallitus ei tee mitään työllisyystoimia.
– Jos jokin on vastuutonta taloudenpitoa, niin se on se, että hallitus on antanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvaa ja kehittyä niin, että meillä on tällä hetkellä lähes yhtä paljon pitkäaikaistyöttömiä kuin 90-luvun laman aikana. Ja me tiedämme, että työttömyys on pitkittynyt kaikilla koulutusasteilla, suhteellisesti eniten nuorissa ikäluokissa, Li Andersson sanoi lisäbudjettikeskustelussa.
Myös nykyisen hallituksen syyslisäbudjetti on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Se pienentää lainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa ja valtion menot supistuvat 250 miljoonalla hyvän talouskehityksen ansiosta.
Jos keskusta haluaa tästä kelkasta hypätä ja palata porvariyhteistyöhön, joka maksoi sille viime vaaleissa 18 kansanedustajan paikkaa, niin valintahan se on sekin.